*

Uskalla ajatella toisin "Poliitikot eivät koskaan syytä sinua ahneudesta kun haluat muiden rahoja, ainoastaan silloin kun haluat pitää omasi" - Joseph Sobran

Kapitalismi on moraalista

Uutuskirjassa "Kapitalismin moraali" (kust. Eetos) käsitellään kapitalismia syvällisesti ja tuodaan esille virhekäsityksiä ja käsittämättömiä epäloogisuuksia. Esimerkiksi  tasa-arvo käsitetään väärin. On täysin järjetön ajatus että vaihdantaa kävisivät vain täysin tasa-arvoiset osapuolet vain täysin samanarvoisista tuotteista. Kuten absurdia on myös odottaa että kaupankäynti markkinoilla tuottaisi tasa-arvoa.  

"Epätasa-arvo on vaihdannan edellytys jota ilman kaupankäynnissä ei olisi mitään mieltä.Tasa-arvoiset perusoikeudet kuten käydä vapaasti kauppaa on vapaille markkinoille välttämättömiä" sanoo tasa-arvon asiaa käsittelevä venäläinen filosofi Leonid V.Nikov, yksi kirjaan koottujen esseiden kirjoittajista.

Mielenkiintoisin essee kirjassa on mielestäni objektivistifilosofi David Kelleyllä. Kelley mainitsee kolme merkittävää historiallista ihmisiä ja maailmaa vapauttanutta ja kehittänyttä vallankumousta, poliittisen, taloudellisen ja teollisen ja perää neljättä vallankumousta, moraalista vallankumousta, "jotta vapaus säilyisi ja kukostaisi ja joka vakiinnuttaisi yksilön moraalisen oikeuden elää omasta puolestaan." 

Virhekäsitykset ja myytit kapitalismista itsekkyyttä, ahneutta, hyväksikäyttöä ja epäoikeudenmukaisuutta ruokkivana pitää murtaa. Kellyn mukaan tämä virhekäsitys(uskomus) on tuottanut hyvinvointivaltiojärjestelmän jossa hallitus jakaa tuloja uudelleen "yhteiskunnallisen oikeudemukaisuuden" nimissä.

Virhekäsitykset ja ylipäätään inho kapitalismia kohtaan johtuvat altruismin etiikasta joka on länsimaissa juurtunut syvälle. Historiallisesti ja ja filosofisesti altruismi tarkoittaa itsensä uhraamista. Hyvinvointivaltiossa jos haluaa edistyä, käyttää ja kehittää kykyjään ja vaurastua on automaattisesti velvollinen jakamaan vaurautensa, Kelley analysoi.

David Kelley puhuu "valitsemattomasta velvollisuudesta" ja sanoo että hyvinvointivaltion "julkilausumaton oletus on että ihmisen aloitekyky ja kyky ovat sosiaalisia etuja, joita saa käyttää vain sillä ehdolla että ne suunnataan muiden palvelukseen."

Kiinalainen taloustieteilijä Mao Yushi kertoo esseeseessän Li Ruzen kirjasta "Kukkia peilissä" jossa kirjan päähenkilö käy eri maissa. Ensimmäinen maa on "herrasmiesten maa" Kaikki herrasmiesten maan asukkaat kärsivät tahallaan jotta he voisivat varmistaa että muut hyötyvät. Syntyy konflikteja. Li Ruzen kuvaa sitä että jos pelkästään muiden etu olisi kaiken toiminnan päämäärä syntyy sama ristiriita jos päämääräänä on pelkästään oma etu.

Kapitalismi onkin luontaisuudessaan ja vapaaehtoisuuteen perustuessaan ylivertainen ja moraalinen, koska se ottaa ihmisen kaikki puolet huomioon, sekä epäitsekkyyden ja itsekkyyden eli oman ja toisten edun toisin kuin edm. altruismin etiikkaan perustuva hyvinvointivaltio sekatalousjärjestelmineen. 

Kaikista pahin virhekäsitys kapitalismista  omasta mielestäni on hyvävelikapitalismi, jota kirjassa käsittelee kirjan toimittanut Tom G. Palmer. Monet rikkaat ovat rikkaita koska he ovat lobanneet valtiolta etuoikeuksia ja kilpailun rajoittamista. Tai ovat poliittisten päättäjien tuttuja/sukulaisia. Hyvävelikapitalismi ei ole kapitalismia vaan ryöstöä, korruptiota ja veronmaksajien hyväksikäyttöä. Karl Marx sekoitti tämän asian ja mm. siksi hänen teoriansa oli niin virheellistä.  

Ja juuri tämä vääristynyt kapitalismi on parhaillaan syvä ongelma. Tom G. Palmerin mukaan se valitettavasti kuvaa osuvasti tilannetta Yhdysvalloissa. Valtiot suosivat tiettyjä yrityksiä joten aito kapitalismi, vapaa markkinatalous ei voi virrata vapaasti. Tälläisessa kyseenalaisessa systeemissä tavalliset ihmiset tallautuvat ja köyhtyvät, pienyrittäjät ja työntekijät.

Hyvävelikapitalismi luo rikkaan harvaineliitin ja  korruputoituneen poliittisten yrittäjien joukon joidenka armoilla kansalaiset ovat. Esimerkkinä EU ja sen pyrkimys liittovaltioksi(lue sosiaaliliittovaltio).

Poliitikot kuitenkin lupaavat perusteettomasti kansalaisillekin kaikenlaisia etuuksia jotka kustannetaan valtionvelalla. Eli maksattavat ne tulevilla sukupolvilla ja romahduttavat talouden hitaasti mutta varmasti. Välttämättömiä rakenteellisia muutoksia kuten esim. työmarkkinasääntelyn(irtisanomissuoja, yleissitovuus) purkamista ei tehdä. Niistä ei edes keskustella.

Kirjassa käsitelläänkin myös globalisaatiota. Nobel-palkitun Vernon Smithin mukaan globalisaation olemus on kaiken vaurauden luova  erikoistuminen(työnjako) mikä  ainoana parantaa ihmisen tilannetta kestävästi.

Vaikuttaa siltä että monet globalisaatiota vastustavat unohtavat maailman jatkuvan muuttumisen. Muutokset tekevät kipeää mutta ovat välttämättömiä.

Valtiot, niiden edustajat harjoittamallaan interventiopolitiikallaankin ovat suurimpia syyllisiä aidon kapitalismin tukahduttamiseen. Ilman taloudellista vapautta ei voi olla muutakaan vapautta. Eikä kehitystä ilman aitoa kapitalismia. Ei myöskään aineetonta, henkistä ja kulttuurista kehitystä mikä on kirjan syvin sanoma. 

Lopuksi kirjassa mainittu tarina liittyen yhteen yleiseen virhekäsitykseen kapitalismista, sen tarkoituksesta: 

 

Taloustieteilijä Milton Friedmanille näytettiin uuden jättimäisen kanavan rakennustöitä Aasiassa. Kun hän huomautti että oli outoa nähdä työläisten siirtelevän valtaisia määriä maata pienillä lapioilla, hänelle vastattiin: "Sinä et ymmärrä. Tarkoituksena on luoda työpaikkoja." Hän vastasi, "ai minä luulin että yritätte rakentaa kanavan. Jos tarkoituksenanne on luoda työpaikkoja, miksi ette anna heille lapioiden sijasta lusikoita?"

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän kone70 kuva
mika tiihonen

Usa siirti teollisuutensa Kiinaan 20 vuotta sitten. Euroopassa on vielä jäljellä sosialismia joka pyrkii tasaamaan tuloeroja, kun taas Usassa on superrikkaita 30 miljoonaa ja 40 miljoonaa työtöntä jotka elää ruokakupongeilla.

Do Zionists Control Wall Street? The Shocking Facts!
http://www.youtube.com/watch?v=pUY7o7pX6vk&feature...

End Fed,, Ron Paul 2012.

"Muutokset tekevät kipeää mutta ovat välttämättömiä."

Neo- feodalismia ja maaorjuutta, nekö muka ovat välttämättömiä ?

Pekka Manner

Kapitalismin ongela on juuri tuo hyvävelikapitalismi, Suomessa sitä edustavat parhaiten "teostot" joilla on eduskunnassa yli 120 "kummia".

Itse kapitalismia ei halua kukaan koska jos sen annettaisiin OIKEASTI hallita niin kaikenmaailman maataloutuet, yritystuet, monopolit tyyppiä S-ryhmä jne eivät olisi enää mahdollisia.

Eli juuri yritykset ja yrittäjät ovat eniten kapitalismia vastaan koska mm saavat yhteiskunnalta paljon tukia eli "sossun rahaa".

kati sinenmaa

Walhrooskin voisi alkaa kapitalistiksi ja kieltäytyä maataloustuista ja lapsilisistä ja Kreikan avittamisesta ja halpatyövoimasta,... ad infi...

Peter Kreisler

Kapitalismi nostaa heikosta yksilöstä esiin ihmisen kielteiset ominaisuudet, ja tekee kusettajasta sankarin. Kapitalismi sotii ihmisen perusluontoa vastaan, tai sitten on myönnettävä että viidakon lait ovatkin oikeat ihmisille. Luonnollisesti kapitalismia puolustaa se joka pärjää, ei suinkaan se joka on järjestelmän hyväksikäytetty osa. Tanskan ja ruotsin järjestelmät ovat yrittäneet poistaa kapitalismin puutteita, vaihtelevalla menestyksellä.

Anna-Leena Nieminen

"Luonnollisesti kapitalismia puolustaa se joka pärjää, ei suinkaan se joka on järjestelmän hyväksikäytetty osa."

Jos "järjestelmän hyväksikäytetty osa" ei puolusta kapitalismia niin puolustaako hän sitten sosialismia?

http://a5.sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-ash4/431...

Peter Kreisler

Kapitalismin ja sosialismin asettaminen toistensa vastakohdiksi tai vaihtoehdoiksi on ollut suurin talousjärjestelmien kehittymisen este. Mutta vastaus kysymykseesi, järjestelmän hyväksikäyttämä osa mitä ilmeisimmin puolustaa sosialismia, eli ojasta allikkoon, yhdessä järjestelmässä hyväksikäytetty ei tiedä että sama hyväksikäyttö jatkuisi todennäköisesti toisessakin järjestelmässä.
Kommenttini ei liittynyt kovinkaan suoraan blogikirjoitukseesi, vaan aiheeseen.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Luitko edes Niemisen artikkelia (sen aiheena olleesta kirjasta en edes kysy) ennen kuin kommentoit?

Peter Kreisler

Jani Korhonen, jos minulta kysyt, kyllä luin. Mutta kuten vastasin niemisellekin, kommenttini koski aihetta ei niinkään blogikirjoitusta, ajattele vaikka kommenttini yksinkertaistettuna lisäyksenä kirjoitukseen.

Blogistin kirjoitus on niin laaja ja sisältää kannanottoja joista olen samaa mieltä sekä katsantokantoja joista kantani eriää paljon tai vähän.
Yksilöity kommentti, jota ei voisi ymmärtää väärin olisi pituudeltaan sellainen että ilmeisesti olisin ainoa joka sen lukisi (ja varmaankin lisäkseni Nieminen).
Kirjaa en ole lukenut, mutta täytynee lukea.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Oukei, no, sitten en voi kuin todeta, että olet täysin väärässä. Kapitalismi ei nosta ihmisistä esiin huonoimpia puolia, eikä se tee kusettajasta sankaria. Kapitalismi ei sodi ihmisen perusluontoa vastaan. On myös tosiasia, että viidakon lait ovat ihmisen perusluonteessa, sillä viidakostahan me olemme kotoisin. Olemme toki edistyneet niistä ajoista, ja välitämme ja huolehdimme lajitovereistamme viidakon eläimiä paremmin, mutta ei se silti anna oikeutusta pakottaa ketään huolehtimaan kenestäkään. Huolehtimisen tulee olla vapaaehtoista.

Eila Jokimaa

Se mitä USA ajaa instituutioineen maailmalla on nimenomaan kaverikapitalismia. Se on neoliberalistisen ideologian sovittamista korruptoituneisiin, kehittymättömiin olosuhteisiin, joissa oikeusvaltio loistaa poissaolollaan. Esimerkiksi Indonesiassa kenraali Suharto teki kaiken mitä IMF ja Maailmanpankki halusivat, jonka seurauksena ennestään rikas kiinalaiseliitti sai taloudellisen vallan täysin haltuunsa 1965 jälkeen. Koska kiinalaisten taloudellinen asema oli enemmistön mielestä sietämätön, niin tällaisiin olosuhteisiin on tietenkin mahdotonta tuoda demokratiaa vaan mellakat ja tyytymättömyys yleensä kukistetaan väkipakoin ja haavoittuvan liikemieseliitin on pakko lahjoa poliittisia johtajia, joiden tekemisistä heidän asemansa pitkälti riippuu. Kyseessä on luonnollinen seuraus talouden liberalisoinnista, joka johtaa noissa olosuhteissa kaverikapitalismiin. Toinen länsimaiden ehdotona suosikki, kommunismin vihollinen Ferninand Marcos harjoitti myös irvokkaan kaverikapitalismin muotoja Filippiineillä samaan aikaan, kun IMF, Maailmanpankki ja Yhdysvallat katsoivat hyvillään demokraattisten instituutioiden tuhoutumista. Näitä tarinoita riittää Weimarin Saksasta libanonilaisliikemiesten hallitsemaan Sierra Leoneen 90-luvulla -valittavana on usein joko aggressiivinen demokratia tai aggressiivinen kaverikapitalismi. Mitään sellaista "kapitalismia" johon blogisti viitaa ei ole olemassakaan tässä maailmassa.

Aleksi Laine

Olet osin oikeassa, mutta on kyllä paljon vastakkaisiakin esimerkkejä siitä, miten kapitalismi on purkanut kaverille kans -verkostoja.

Aleksi Laine

Milton Friedman ei taaskaan tunnu ymmärtävän, mistä on kyse. Jos yhteiskunta on kapinan partaalla laman takia, valtion ei kannata kerätä verorahoja investointeihin vaan palkkoihin. Toinen väärinymmärrys on "ilmaisia lounaita ei ole", kun kerran taloudessa nimenomaan on ilmaisia lounaita loputtomiin. Jos ei olisi, talous olisi nollasummapeliä.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Kapitalismi on kyllä paras järjestelmä, kun tuotanto on itseisarvo ja kysymyksessä on ihmistyöstä riippuvainen talous. Kapitalismi ei ole kuitenkaan välttämättä varma yhteiskuntarauhaltaan, sillä jos tulee kerralla iso markkinahäiriö, joka romauttaa lyhyessä ajassa esim. 5-30% väestön elintasoa, on riskinä, että nämä ihmiset lopettavat noudattamasta lakeja. Ihmismassat voivat seota.

Kapitalismi voi myös olla pudotuspeliä eli eräänlaista sosiaalista darwinismia. On aivan mahdollista, että suuri määrä yksilöitä syntyy liian lahjattomina kapitalistisille markkinoille, eivätkä pysty tuottamaan markkinoille tarpeeksi elättääkseen itseään. Homma toimii niin kauan kuin tällaisten yksilöiden osuus väestöstä pysyy alhaisena, mutta ongelmia voi tulla, kun jossain vaiheessa tulee notkahduksia, jotka koskevat isompia massoja.

Rengit selvisivät, koska kaupungeissa tarvittiin työläisiä tehtaisiin ja rakennustyömaille. Sillä kertaa oli kysymys teollisesta vallankumouksesta ja kaupungistumisesta. Yhtä hyvä säkä ei välttämättä ole seuraavassa vallankumouksessa eli informaatiovallankumouksessa, jossa tietotyöprosesseja aletaan automatisoimaan laajassa mittakaavassa. Luovat työt voivat absorboida jonkun verran rationaalisesta tietotyöstä työttömäksi jääneitä, mutta eivät välttämättä kaikkia. Eikä kaikki luovuuskaan välttämättä ole immuunia automatisaatiolle.

Jouni Valkonen

Ongelma on siinä, että omistusoikeus on markkinatalouden sääntelyä ja tiukka omistusoikeus mahdollistaa juurikin tuon, että omaisuutta käytetään vallan välineenä.

Kapitalisteissa on se vika, etteivät he tätä ymmärrä, vaan ajattelevat, että omistusoikeus on jokin luonnonoikeus.

Itseasiassa vapaampi markkinatalous saadaan juurikin progressiivisella verotuksella ja siis maltillisella omistusoikeuden rajoittamisella, koska se kaikkein tehokkaimmin estää omistusoikeuteen perustuvan vallan väärinkäytön.

Toinen ajatus on siinä, että todella vapaassa markkinataloudessa kaikilla ihmisillä pitää olla vapaus valita. Tämä vapaus valita ei kuitenkaan ole todella vapaata, jos nälkä, vilu ja terveys rajoittaa omaa tai perheen vapautta. Eli jotta todellinen vapaus valita toteutuisi, niin nollatulojen raja pitäisi nostaa noin 1000 euroon, eli riippumatta ihmisten valinnoista, heillä olisi joka tapauksessa käytössään 1000 euroa kuussa. Vain tällöin voi toteutua aito vapaus valita, muussa tapauksessa kyse on markkinoiden sääntelystä.

Kolmas ongelma tulee kapitalismin kohdalla, että jotta markkinatalous voisi toimia, pääoma ei saisi liiaksi keskitettyä. Esimerkiksi eläkesäästäminen rahastoihin, keskittää aivan liikaa pääomaa pankeille, jotka edelleen lainaavat pääoman kreikkalaisille kuluttajille. Tämä ei ole kuitenkin hyvä asia, joten jotta markkinatalous voisi toimia, niin sijoitusrahastoja pitäisi haittaverottaa ja kannustaa ihmisiä säästämään eläkettä varten ostamalla jalometalleja, rakennuksia ja muuta mikä säilyttää hyvin arvonsa.

Tämä lievä markkinoiden sääntely estäisi pääoman liiallisen keskittymisen ja siten nettovähentäisi markkinoiden kokonaissääntelyä, koska eläkerahastoihin pääoman keskittämisen salliminen mahdollistaa juuri velkatalouden, joka taas on riippuvainen absoluuttisesta omistusoikeudesta, ja siten vaatii käytännössä erittäin raskasta markkinoiden sääntelyä ja ties mitä hyvävelikapitalismeja. Näitä pääoman keskittymisen ongelmia ei voida vain ohittaa idealistisella käsienheiluttelulla.

Vaikka kapitalistit uskovat (naïvisti), että vapaassa kapitalismissa ei tuloerot muotoisi ongelmaksi, koska kilpailu pitää huolen siitä, ettei 'ryöstökapitalismi' ole mahdollista. Vaikka tosiaankin merkittävä osa varallisuuden keskittymisestä johtuu valtion asettamista kartelleista, niin eläkesäästäminen on kuitenkin ylivoimaisesti suurin pääoman keskittäjä, ja tähän yksikään kapitalisti ei ole esittänyt uskottavaa ratkaisua. Eli kapitalismissa ilman sääntelyä eläkesäästäminen rahastoihin tulisi vain lisääntymään nykyisestä. Tämä taas lisäisi velkataloutta ja siten rajoittaisi vakavasti kilpailua ja johtaisi edelleen pääoman keskittymisen kierteeseen tai mustien joutsenien aiheuttamiin rajuihin suhdannevaihteluihin. (mitä jos Kreikka vähät välittää omistusoikeudesta, ja mitätöi suomalaisten mummojen eläkkeistään Kreikalle lainaaman pääoman? Tämän se voi tehdä yhdellä demokraattisella päätöksellä.)

Lisäksi kapitalisteilta puuttuu kokonaan teoreettinen ymmärrys käsittää mitä tarkoittaa kotimarkkinoiden kysyntä, ja mitä tuottavuuden kasvu tekee kotimarkkinoiden kysynnälle. Tämän analysoimiseen ei yhdelläkään kapitalistilla ole henkistä pääomaa, vaan aihe vain ignoroidaan. Ja miksi olisikaan, koska jo alkeellisella tasolla on selvää, että tuottavuuden kasvaessa kotimarkkinoiden kysyntä ei ole kiveen hakattu vakio, vaikka kaikki kapitalistiset teoriat olettavat tuottavuuden kasvun ja kotimarkkinoiden kysynnän suhteen olevan ikuisesti muuttumaton vakio.

Anna-Leena Nieminen

"Ongelma on siinä, että omistusoikeus on markkinatalouden sääntelyä...

Omistusoikeus ei ole markkinatalouden sääntelyä. Vernon Smith kertoo kirjassa(Kapitalismin moraali) Humen kolmesta luonnollisesta laista: omistusoikeus, sen vapaaehtoinen luovuttaminen ja lupausten toteuttaminen. Nämä ovat järjestyksen pohjimmaiset perustat jotka mahdollistavat markkinat ja vaurauden.

Humen luonnolliset lait juontuvat vanhoista käskyistä "älä varasta", "älä himoitse lähimmäisesi omaisuutta", "älä anna väärää todistusta "

"Varastamispeli" kuluttaa varallisuutta ja lannistaa sen uusintamista. Toisten omaisuuden himoitseminen kehottaa pakkoa hyödyntävää valtiota jakamaan vaurauden uudelleen ja vaarantaa siten aloitteet tuottaa huomisen sato. Väärän todistuksen antaminen kaivaa perustuksia yhteisöltä, johdon uskottavuudelta, sijoittajien luottamukselta, pitkän keston kannattavuudelta ja mitä inhimillistävältä henkilökohtaiselta kanssakäymiselta.

"... ja tiukka omistusoikeus mahdollistaa juurikin tuon, että omaisuutta käytetään vallan välineenä."

Ehei ei, vaan poliitikot mahdollistavat että omaisuutta käytetään vallan välineenä.

"Eli jotta todellinen vapaus valita toteutuisi, niin nollatulojen raja pitäisi nostaa noin 1000 euroon, eli riippumatta ihmisten valinnoista, heillä olisi joka tapauksessa käytössään 1000 euroa kuussa."

No toteutuuko tässä tuon kyseisen rahamäärän antjan/antajien vapaus valita?

Jouni Valkonen

Perustelet omistusoikeuden Raamatulla, jee! Tosin tämä on neokonservatiivien keskuudessa varsin yleistä.

Eettisesti omistusoikeus pitää perustella utilitarismin pohjalta, koska idealistisella etiikalla (Hume oli idealisti) ei ole konkreettisessa maailmassa paljonkaan painoarvoa.

Rahan antajan vapaus valita on utilitaristiselta painoarvoltaan vähäisempi. Tämä johtuu siitä, että perustarpeista, kuten kaurapuurosta ei voi tinkiä, kun taas Rolexin voi korvata aivan hyvin kiinalaisella Lolexilla.
http://roflzombie.com/uploads/lolex.jpg

Näin siis utilitaristisessa tarkastelussa jos rikas antaa keskiluokkaiselle tonnin, niin keskiluokkainen hyötyy enemmän kuin rikas menettää. Tämän takia rikkaan oikeuksia ei rajoiteta, mikäli otetaan kuitenkin kokonaisuus huomioon.

Lopputulos on parempi yhteiskunta sekä rikkaalle että keskiluokkaiselle. Rikkaan palkka on kuitenkin työtä tekevän keskiluokan kustantama.

Anna-Leena Nieminen

"rikas antaa"? ilmeisesti tarkoitat pakkoon perustuvaa kuten Vernon Smith sanoo "pakkoa hyödyntävää valtiota"(lainaus viime kommentissani)

Tämä on perustavaa laatua oleva seikka antaako rikas vapaaehtoisesti vai pakkoon perustuen,

vapaus on nimittäin itseisarvo...

http://mikkolaakso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48605-...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jouni Valkonen: "Perustelet omistusoikeuden Raamatulla, jee! Tosin tämä on neokonservatiivien keskuudessa varsin yleistä."

Nieminen ei Raamattua maininnut, vaan sinä. Oletko siis neokonservatiivi? Jee!

Jouni Valkonen

Anna-Leena, enemmän siinä on kyse vapaaehtoisesta valinnasta kun Rikas maksaa tonnin veroja, kuin siinä valinnanvapaudessa että ostaako mieluummin kaurapuuroa vai iPadin. Eli kaurapuuroa on pakkosyödä, joten kyse on valinnanvapauden rajoittamisesta.

Sen sijaan rikas voi tehdä ihan oikeita valintoja eli hänen ei ole pakko myydä iPadeja, joista siis saa 50 prosenttia voittoa ja tämä 50% on sitten peräisin nimenomaan keskiluokan kukkarosta. Eli rikas voi vapaaehtoisesti luopua omaisuudestaan ja tuloistaan, jolloin hänen ei tarvitse maksaa niin paljon veroja ja päinvastoin saisi sen tonnin, jolla voi ostaa kaurapuuroa. Veronmaksaminen on siis vapaaehtoista, kun taas kaurapuuron syömättä jättämistä ei voi edes harkita kuin joitain viikkoja ennen nälkäkuolemaa.

Kuten Anna-Leena aivan oikein otti esille, niin tässä asiassa ero sillä, että oliko hinta vapaiden markkinoiden mukainen, vai onko Apple käyttänyt asemaansa väärin, on hiuksen hieno, eikä tässä voida missään tapauksessa yksiselitteisesti määritellä sitä, että ryöstikö Steve Jobs minulta rahaa myydessään minulle iPadin vai ei. Joka tapauksessa iPad on tuotettu hyväksikäyttämällä halpatyövoimaa, joten rikostapahtui jo sillä tasolla, eli verotus saa utilitaristisen oikeutensa jo tässä.

En oikein jaksa uskoa, että puhdas kapitalismi jotenkin mystisesti toisi mukaan täydellisen kilpailun, kun nykyinen säännelty hyvävelikapitalismi ei pysty siihen edes likimainkaan, vaan on aivan täynnä törkeitä väärinkäytöksiä, jotka vain eettinen nihilisti voi jättää huomiotta.

Jani, Anna-Leena viittasi Humeen ja Hume oli moderneilla standardeilla uskis, joka perusteli nämä asiat Raamatulla, eikä hän vakaumuksellisena idealistina edes häpeillyt tätä. Utilitarismi keksittiin teoriana vasta Humen jälkeen.

Toimituksen poiminnat