Uskalla ajatella toisin “Sopimuksenvaraisen yhteiskunnan jäsen on vapaa, koska hän palvelee muita ainoastaan palvelemalla itseään. Häntä rajoittaa ainoastaan luonnollisen niukkuuden väistämätön ilmiö.” - Ludwig von Mises (Human Action)

Ratkaisu finanssikriisiin: Vapautetaan pankkisektori ja lopetetaan sen sääntely - Flemmingin malli

Alkusanat 

Rahaa ei mielletä samalla tavalla hyödykkeeksi kuten muita hyödykkeitä vaikka se sitä yhtälailla on. Ja vielä vähemmän ajatellaan, että raha voisi olla vapaata, että se voitaisiin järjestää vapaiden periaatteiden mukaan. Rahan vapaat markkinat ovat  joillekin muuten vapaata markkinataloutta kannattavillekin käsittämätöntä.  Ja historiallisesti katsottuna valtio on lähes aina kontrolloinut rahaa mutta näin ei todellakaan tarvitse olla vaan päinvastoin, valtion sekaantuminen rahaan on lakkautettava ja raha ja pankkijärjestelmä on vapautettava.

Flemmingin malli

Jouni Flemming esittää  varteenotettavan vaihtoehtoisen ratkaisumallin: Vapautetaan pankkisektori ja lopetetaan sen sääntely

"Tämän seurauksena kuka tahansa voisi perustaa pankin ja pankit joutuisivat jälleen kilpailemaan ihmisten luottamuksesta. Syntyisi toinen toisiaan vastaan kilpailevia paikallisia valuuttoja, yksi olisi ehkä kultakantainen, toinen hopeakantainen, kolmannen vakuutena olisi sijoituspapereita ja niin edelleen. Ihmisillä olisi vapaus valita mihin järjestelmään luottavat ja mitä haluavat käyttää.

Jos yksi ei halua, että hänen rahoillaan spekuloidaan, hän laittakoon rahansa VarmaPankki oy:lle, joka toimii vain rahan säilytyspaikkana ja jossa on 100% vakavaraustakuu, toisaalta tämä pankki ei tietysti voi maksaa talletetulle rahalle korkoa, koska talletusrahoja ei saa sijoittaa.

Jos toinen haluaa rahallensa maksimaalisen koron, hän laittakoon rahansa SpekulanttiPankki oy:lle, joka sijoittaa kaikki tallennetut rahat ja joskus tarjoaa asiakkailleen hyvää korkoa, joskus sijoitusten epäonnistuttua huonoa. Ja niin edelleen.

Oleellista on, että ihmiset voivat valita vapaasti omasta puolestaan, eikä niin, että jollekin annettaisiin monopolia ja kaikki pakotettaisiin samaan järjestelmään."


Loppusanat

Tässä Flemmingin mallissa  nykyiseen järjestelmään liittyvät ongelmat ratkeaisisivat ja se myös ehkäisisi tulevia. Inflatorinen talous päättyisi sillä inflaatio petollisena omaisuuden loukkauksena ei olisi mahdollista vapailla markkinoilla.

Täällä US:n Puheenvuoropalstalla on esitetty vaihtoehtoja nykyiseen järjestelmään mutta jostain syystä niissä raha on demonisoitu ja käytännössä siis ehdotetaan julkista eli jälleen kontrolloitua pankkijärjestelmää ja/tai jonkinäköistä vaihtotaloutta tilalle. Niistä on puuttunut tämä Flemmingin mallissa oleva olennainen elementti eli vapaus...

Pakkojärjestelmät eivät koskaan toimi, ne aiheuttavat vain tuhoa.


A-L

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Nytkin pankin voi perustaa kuka vain , hyvä esimerkki ovat pikavippifirmat, joita on syntynyt kuin sieniä sateella

Samoin on erilaisia pankkiyhtöitä esim jos ostat auton niin autoliike voi tarjota rahoituksen

Rahkaan ei ole monopoli, Euroopassa on satoja paikallisia valuuttoja.
Ongelma on vaihdettavuus eli kuvailemassasi mallissa ei ole myöskään kenelläkään velvollisuutta ottaa paikallista rahaa vastaan eikä vaihtaa sitä toiseen.

Eli Flemingin mallissakin päädytään samaan kuin muissakin toiminnoissa esim matkapuhelintoiminnassa:
Valmistajat sopivat yhteensopivuudesta ja uudet muilla standardeilla toimivat jäävät ulkopuolelle, koska kukaan ei halua ostaa puhelinta , jolla ei voi viestiä muiden puhelinten kanssa.

Tämä on vapaan valuutan ongelma: yhteensopivuuden puute.

Ei kukaan halua tilannetta, jossa kukkarossa pitää olla 100 valuuttaa tai kauppaa voi käydä vain rajoitetun porukan kanssa

Käyttäjän JouniFlemming kuva

>Nytkin pankin voi perustaa kuka vain , hyvä esimerkki ovat pikavippifirmat, joita on syntynyt kuin sieniä sateella

Pikavippifirma ei ole sama asia kuin pankki. Pankin perustaminen on erittäin säänneltyä ja tämän seurauksena pankkisektorilla ei ole juuri lainkaan kilpailua.

>Rahkaan ei ole monopoli, Euroopassa on satoja paikallisia valuuttoja.

Raha ei ole monopoli vaan kartelli. Rahasta päättäminen on monopolisoitu eri valtioille, jotka siis muodostavat kartellin.

>Ongelma on vaihdettavuus eli kuvailemassasi mallissa ei ole myöskään kenelläkään velvollisuutta ottaa paikallista rahaa vastaan eikä vaihtaa sitä toiseen.

Kenelläkään ei tietysti olisi velvollisuutta ottaa paikallista rahaa vastaan. Mutta entä sitten? Jos rahalla on arvoa, yrittäjän on järkevä ottaa sitä vastaan. Samoin on järkevää perustaa vaihdantapisteitä, joissa muodostuu vaihtokurssit eri valuuttojen välille.

Voisi myös olla järkevää perustaa pankki, joka tukisi useaa eri valuuttaa. Tästä pankista saisi maksukortin, jolla voisi maksaa käyttäen eri valuuttoja aina sen mukaan mitä valuuttoja kauppias suosii.

>Ei kukaan halua tilannetta, jossa kukkarossa pitää olla 100 valuuttaa tai kauppaa voi käydä vain rajoitetun porukan kanssa

Ei niin mutta tästä ei ole kyse. Järkevämpi kysymys olisi, että haluatko tilanteen jossa poliittinen ja taloudellinen eliitti päättää kuinka paljon taskussasi olevalla euron setelillä tai pankkitilillä olevilla säästöilläsi on huomenna arvoa? Tällainen järjestelmä meillä on nimittäin käytössä tällä hetkellä.

"Pikavippifirma ei ole sama asia kuin pankki. Pankin perustaminen on erittäin säänneltyä ja tämän seurauksena pankkisektorilla ei ole juuri lainkaan kilpailua."

Ei pikavippifirmakaan omistajan taskurahoilla pelaa vaan se toimii samanlaisilla rahanhankintamarkkinoilla kuin pankitkin ja laina rahaa edelleen kuten pankitkin , missä ero ?

"Raha ei ole monopoli vaan kartelli. Rahasta päättäminen on monopolisoitu eri valtioille, jotka siis muodostavat kartellin."

Ei ole, ainoa rajoitus on ettei saa painaa euroja,Omaa rahaa saat painaa niin paljon kuin haluat, mutta kelpaako se markkinoille on toinen juttu.
Vaihtopisteitä syntyy vain jos valuutallasi on käyttöä

Pankit eivät tue valuutta, jolla ei ole yleistä luottamusta, pankit tukevat jo nyt kaikkia järkevän markkinaosuuden valuuttoja

"Ei niin mutta tästä ei ole kyse. Järkevämpi kysymys olisi, että haluatko tilanteen jossa poliittinen ja taloudellinen eliitti päättää kuinka paljon taskussasi olevalla euron setelillä tai pankkitilillä olevilla säästöilläsi on huomenna arvoa"

Jos ei ole yleisesti kartellin tukemaa valuuttaa niin taskussa on todella paljon valuuttoja jotta selviäisit

Taloudellinen eliitti ei todellakan päätä paljonko rahalla saa huomenna vaan markkinat.Hinnat määräytyvät markkinoilla ja siitä johtuu valuutan ostovoimankin muutos.Hallitus ei päätä paljonko eurolla saa voita

Valuutat myös kelluvat erikseen tai joissain tapaukissa toiseen valuuttaan sidottuna muiden valuuttojen suhteen

Esim euron ja dollarin suhteen päättävät markkinat eivät valtiiot

Käyttäjän JouniFlemming kuva

>Ei pikavippifirmakaan omistajan taskurahoilla pelaa vaan se toimii samanlaisilla rahanhankintamarkkinoilla kuin pankitkin ja laina rahaa edelleen kuten pankitkin , missä ero ?

Pikavippifirmat eivät esimerkiksi tarjoa maksuliikenteenhoitoa, maksukorttipalveluita, tilipalveluita tai anna isoja luottoja.

>Jos ei ole yleisesti kartellin tukemaa valuuttaa niin taskussa on todella paljon valuuttoja jotta selviäisit

Tai maksukortti, joka tukee useita eri valuuttoja. Se, että meillä olisi useita eri yksityisiä valuuttoja ei tarkoita, että jokaisen tarvisi kantaa mukanaan useita eri valuuttoja.

>Taloudellinen eliitti ei todellakan päätä paljonko rahalla saa huomenna vaan markkinat.Hinnat määräytyvät markkinoilla ja siitä johtuu valuutan ostovoimankin muutos.Hallitus ei päätä paljonko eurolla saa voita.

Keskuspankit ja poliittinen eliitti päättävät kuinka paljon uutta rahaa painetaan. Mitä enemmän rahaa painetaan, sen vähemmän tällä rahalla on arvoa. Samalla sinun omaisuutesi ja säästöjesi arvo laskee, mikäli ne on tässä valuutassa.

Jostain syystä keskityt pelkästään tähän valuutta-asiaan vaikka oleellisempaa on se, että vapauttamalla pankkisektori saisimme pankit jälleen kilpailemaan keskenään. Yksi tärkeä kilpailuvaltti olisi luottamus, pankkien olisi taloudellisesti järkevää osoittaa asiakkailleen olevansa kilpailevaa pankkia luotettavampi rahan säilytyspaikka. Tällä hetkellä pankeilla ei ole mitään tällaista motiivia, koska kilpailua pankkien välillä ei juuri ole.

Vielä yksi näkökanta on, että pankkien sääntely johtaa väistämättä pankkien ja poliitikkojen lämpimiin väleihin. Ja kun pankit ajautuvat kriisiin, lämpimät välit poliitikkoihin takaa sen, että veronmaksajien rahoja käytetään pankkien pelastamasiin.

Käyttäjän janikorhonen kuva

Jouni Flemming: "Pikavippifirmat eivät esimerkiksi tarjoa maksuliikenteenhoitoa, maksukorttipalveluita, tilipalveluita tai anna isoja luottoja."

Eikös oleellisin ero ole se, että pikavippifirmalla ei ole osittaiskassavarantosääntöä, eli se ei lainaa myöntäessään voi monistaa rahaa? Jos pikavippifirma saa tililleen satasen, se voi lainata jollekulle satasen. Jos pankki saa tililleen satasen, se voi lainata tonnin.

Käyttäjän VelluHeino kuva

Pankki ei vieläkään lainaa mitään omaansa..Se vain myy velkaa.

Eli sillä ei tarvi olla senttiäkään tilillä myydäkseen velkaa ja sillä ei tarvitse koskaan olla mitään,jos se myy velkaa valtiolle.

Käyttäjän akisuihkonen kuva

Jani: Olen melko varma, että pikavippifirmat eivät toimi osittaiskassavarantojärjestelmän osana, eivätkä voi luoda uutta rahaa, vaan toimivat jo olemassaolevan (riski)sijoitusvarallisuuden avulla.

Sama luullakseni pätee S-pankkiin. Perusteena on se, että S-pankki myöntää vain korkeakorkoisia kulutusluottoja -- ja ne lienee mahdollista rahoittaa osuuskunnan kassavarannoista. Ässästä ei saa asuntolainaa, eikä lainaa investointeihin.

VH: en tiedä onko näkemyksesi "tarkennettu" vai pelkkää saivartelua. Osittaiskassavarantojärjestelmässä ehtona on joka tapauksessa se, että pankki voi myydä velkaa / luoda rahaa tyhjästä vain jos sillä on talletuksia. Talletukset ja lainan myöntäminen on siis sidottu jollakin tasolla toisiinsa ja kokonaisuus näyttää samalta, kuin jos pankki kykenisi lainaamaan talletusvaransa kymmenkertaisesti.

Jos pitäydytään totuudessa ja sanotaan, että pankki voi jakaa nollan pääomaan ja velkaan, niin matemaattisesti asiassa ei ole mitään outoa.

Käyttäjän VelluHeino kuva

"VH: en tiedä onko näkemyksesi "tarkennettu" vai pelkkää saivartelua. Osittaiskassavarantojärjestelmässä ehtona on joka tapauksessa se, että pankki voi myydä velkaa / luoda rahaa tyhjästä vain jos sillä on talletuksia. Talletukset ja lainan myöntäminen on siis sidottu jollakin tasolla toisiinsa ja kokonaisuus näyttää samalta, kuin jos pankki kykenisi lainaamaan talletusvaransa kymmenkertaisesti.

Jos pitäydytään totuudessa ja sanotaan, että pankki voi jakaa nollan pääomaan ja velkaan, niin matemaattisesti asiassa ei ole mitään outoa."

Pankki voi myydä velkaa ensin ja sen jälkeen vasta hankkia siihen tarvittavan keskuspankkirahan. Tästä syystä pankilla ei tarvitse olla penniäkään tileillä. Jos pitäydytään totuudessa siis.

Ja valtioille velkaa myydessään reservivaatimukset voivat olla nolla,jos siis totuudessa pysytään.

Käyttäjän SamaVene kuva

Piti tälle teidän tekstillenne kirjoittaa vähän vastinetta, mutta tuli sen verran pitkä etten tänne kehdannut laittaa. On siis omana tekstinään täällä usarin sivuilla (linkki).

Nyt voitte minun tekstiin alkaa ampumaan reikiä, teillä kun tuntuu tätä tietoa olevan. Mutta miettikää tarkkaan mikä systeemi jo nyt on.

Käyttäjän akisuihkonen kuva

VH: Epäilen väitteesi paikkansapitävyyttä, koska tuo järjestely mahdollistaisi sen, että pankit eivät menisi "konkurssiin" -- ja ne menevät. Mikään pankki ei todennäköisesti ole koskaan aloittanut nollapääomalla.

Käyttäjän SamaVene kuva

Hra Suihkonen on hyvä ja tarkistaa EKPn sivuilta reservivaatimukset - esim. tästä (linkki). Tietenkin pankilla pitää olla alkupääoma, eihän siitä ole ollutkaan kyse.

Hyvä esimerkki yhteensopivuuden puutteesta oli @450 verkko.Kun asiakkaana oli vain muutama operaattori niin laitteista tuli kalliita ja valmistajien mielenkiinto katosi marginaalituotteeseenja tuki loppuu ja verkko on suljettava.

Noita uusia toimijoita ei tullut tilalle vaikka esteitä ei ole

Ei tilanne muutu miksikään jos valtio monopoli korvataan pankkien kartellilla
Ja kartelliin päädytään koska ihmiset valitsevat sen helpoimman vaihtoehdon eli jostakin valuutasta tulee valtavirta ja muut eivät pääse markkinoille

Käyttäjän JouniFlemming kuva

>Hyvä esimerkki yhteensopivuuden puutteesta oli @450 verkko.Kun asiakkaana oli vain muutama operaattori niin laitteista tuli kalliita ja valmistajien mielenkiinto katosi marginaalituotteeseenja tuki loppuu ja verkko on suljettava.

Vertauksesi kännykkäverkkoihin ei ole pätevä, koska kyse on täysin eri asiasta. Valuuttoja on helppo vaihtaa keskenään mutta kännykkäverkkoja ei ole.

>Ei tilanne muutu miksikään jos valtio monopoli korvataan pankkien kartellilla
Ja kartelliin päädytään koska ihmiset valitsevat sen helpoimman vaihtoehdon eli jostakin valuutasta tulee valtavirta ja muut eivät pääse markkinoille

Nykyinen tilanne on juuri kuvailemasi pankkien kartelli, jota ylläpidetään keinotekoisesti valtiollisen sääntelyn kautta. Jos sääntely poistettaisiin ja markkinat vapautettaisiin, ja tämä johtaisi uuteen kartelliin, tämäkin olisi parempi vaihtoehto, koska sentään tämä kartelli perustuisi ihmisten vapaaehtoiseen valintaan - he valitsisivat suosituimman valuutan ja suosituimmat pankit. Eikä niin, että poliitikot tekevät tämän valinnan meidän kaikkien puolesta.

Tosin en usko, että markkinoiden vapauttaminen voisi johtaa tällaiseen kartelliin. Kaikki kartellit ja monopolit ovat ensisijaisesti sääntelyn tulosta ja erittäin harvinaisia edes suhteellisen vapailla markkinoilla.

"os sääntely poistettaisiin ja markkinat vapautettaisiin, ja tämä johtaisi uuteen kartelliin, tämäkin olisi parempi vaihtoehto, koska sentään tämä kartelli perustuisi ihmisten vapaaehtoiseen valintaan - he valitsisivat suosituimman valuutan ja suosituimmat pankit. Eikä niin, että poliitikot tekevät tämän valinnan meidän kaikkien puolesta."

Tuo ei pidä paikkaansa, minäkin olan saanut palkkani moneen pankkiin, monessa maassa, monessa valuutassa esi Indonesiassa osa palkasta tuli Indonesiaan ruppanoina , osa Suomeen markkoina

Venäjällä olen maksanut markoilla, euroilla ja dollareilla

Ruotsissa maksan euroilla, missä liike ottaa vastaan euroja

Ei nytkään kukaan rajoita, että sovit esim työnantajasi kanssa, että palkkasi maksetaan dollareina USA:aan vaikka olet töissä Suomessa.
Verot ja sosmaksut tietysti maksetan Suomene euroina, mutta tietysti valtiolla ja vakuutusyhtöilläkin on vapaus valita mitä valuuttaa ottavat vastaan

Käyttäjän JouniFlemming kuva

>Tuo ei pidä paikkaansa, minäkin olan saanut palkkani moneen pankkiin, monessa maassa, monessa valuutassa esi Indonesiassa osa palkasta tuli Indonesiaan ruppanoina , osa Suomeen markkoina

Kaikki nämä valuutat ovat valtiollisessa hallinnassa, joten ei voida puhua todellisesta kilpailusta.

Sinulla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa esimerkiksi seuraaviin asioihin:
* Kuinka suurta korkoa keskuspankit käyttävät. Tämä on oleellinen tekijä kun olet ottamassa pankista lainaa. Lainan hinta ei ole sinun ja pankin välinen asia, vaan keskuspankit vaikuttavat asiaan.
* Kuinka suurta on valuutan kokoema inflaatio. Tämä vaikuttaa varallisuutesi arvon laskuun.
* Mihin valuutan arvo perustuu. Tietääkseni mikään nykyvaluutta ei ole sidottu mihinkään konkreettiseen valuutan arvoa määrittävään asiaan, kuten jalometalleihin.
* Kuinka suuria riskejä pankkisi ottaa sinun rahoillasi. Et voi valita käyttöösi pankkia, joka toimisi vain rahojen säilytyspaikkana ja maksuvälittäjänä. Kaikki pankit käyttävät rahojasi sijoitustoimintaan ja sinulla on hyvin vähäinen mahdollisuus vaikuttaa kuinka suuria riskejä sinun rahoillasi otetaan (ja riskien toteutuessa saatat menettää osan varallisuudestasi).

Keskuspankin laskemaa rahaa on n 1 % ja krko on ollut pitkään lähellä nollaa, joten keskuspankin vaikutus korkoihin on pieni .
Suurin vaikuttava tejijä on inflaatio ja toiseksi uurin pankin omat kulut

Inflaatio riippuumarkkinahintojen kehityksestä ja miten paljon pankit laskevat rahaa liikenteeseen luotonlaajennuksella. Kun puuttuu sopivia investintikohteita niin ylimääräinne raha siirtyy hintoihin

Raha on vain miittari, jonka avulla tehdään vaihdantaa, toinen vaihtoehto olis vaihtaa palveluita ja tavaroita, mutta se koetaan hankalaksi

Pankkeja , jotka vain säilyttävät löytyy esim Sveisistä ja Luxemburgista. Suomestakin niintä löytyisi, jos olisi kysyntää.Viet vain rahasi tallelokeroon ja valtuutat pankin maksamaa siellä olevasta rahakasasta antamasi maksumääräykset
Pankki kyllä tuottaa myös mainitsemiasi palveluita jos vain hinnasta sovitaan

Käyttäjän RikuMaki kuva

Keskuspankit ovat itsenäisiä

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rahapolitiikka#Keskuspankin_itsen.C3.A4isyys

BIS on niiden keskuspankki, vielä itsenäisempi.

Ohjauskorolla he säätelevät rahan eli velan määrää. Ei siihen ole valtioilla juuri mitään sanomista.

FED ei ole sen enempää valtiollinen kuin nämäkään.

Käyttäjän annaleena kuva

"Ohjauskorolla he säätelevät rahan eli velan määrää. Ei siihen ole valtioilla juuri mitään sanomista."

Ohjauskorko on rahapoliitikan yksi väline ja sitä käytetään myös suhdannepolitikointiin. Vapaassa markkinataloudessa ei ole rahapolitiikkaa vaan esim. korko ohjautuu itsestään markkinoiden mukaan.

Keskuspankit ovat muodollisesti yksityisiä mutta käytönnössä ne ovat valtion(valtiollisia) pankkeja, viranomaiset niissä ovat valtion nimittämiä ja keskuspankit toimivat valtion tukena.

Käyttäjän RikuMaki kuva

Mitä eroa on rahan eli velan määrän sääntelyllä ja suhdannepolitikoinnilla?

Käyttäjän VelluHeino kuva

Vai säätelee mielestänne valtiot nytkin rahan määrää..saati sitten keskuspankki.

Pidetään mielessä.

Mitä tulee markkinoihin ja valtioon... Jokos kerrotte mikä on valtio ja mitkä on markkinat ?

"Keskuspankit ovat muodollisesti yksityisiä mutta käytönnössä ne ovat valtion(valtiollisia) pankkeja, viranomaiset niissä ovat valtion nimittämiä ja keskuspankit toimivat valtion tukena."

Siis tämähän on juuri se illuusio mitä yritetään pitää pystyssä. Jos keskuspankit toimisivat valtion tukena, ne rahoittaisivat valtiota suoraan alhaisella korolla. Nyt valtiot lainaavat rahaa yksityisiltä liikepankeilta, vain sen takia että keskuspankista suoraan lainaaminen on kielletty vedoten syihin joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Inflaatio-höpinät voi jättää höpisemättä, koska se on aivan sama tuleeko uusi raha kiertoon liikepankeilta vai keskuspankista. Kierrossa oleva rahamäärä kasvaa ihan yhtä paljon.

Ja pitää sekin muistaa että nykyään keskuspankit eivät säätele rahan määrää käytännössä ollenkaan, koska ainoa asia mikä säätelee uusien lainojen/uuden rahan liikkeelle laskua on lainan kysyntä markkinoilla. Eli nykyraha on siis luonteeltaan endogeenistä, eli liikepankkirahan määrä ei ole riippuvainen keskuspankkirahan määrästä.

Käyttäjän annaleena kuva

Keskuspankki säätää ohjauskoron. Mikä sitten vaikuttaa talouteen.

Kerrot esittelyssäsi,että olet kiinnostunut modernin rahan luonteesta, historiasta, niin oletko lukenut tätä artikkelia (luku kirjasta)?...

http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/raha/keskitettypankkitohjaus/

Kiitos linkistä. Mielenkiintoinen kirja. Ainoa ongelma tässä klassisessa talousteoriassa on kuitenkin se, ettei empiiriset havainnot oikeasta elämästä tue tätä teoriaa juuri miltään osin.

Suosittelen Raha ja Talous-blogiin tutustumista. Esim.

http://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/23/keskuspankkirahoitus-ja-inf...

http://rahajatalous.wordpress.com/2010/11/15/mita-raha-on/

Käyttäjän RikuMaki kuva

Niin siellä sanotaan:

Keskuspankeilla ei ole suoraa mahdollisuutta vaikuttaa rahan määrään taloudessa, sillä rahan luonti on ensisijaisesti liikepankkien käsissä. Keskuspankki voi kuitenkin vaikuttaa rahan määrään välillisesti, koska se määrittelee taloudessa vallitsevan korkotason. Tämä etuoikeus syntyy siitä, että vaikka liikepankit voivat luoda rahaa rajattomasti, ne eivät voi suorittaa keskinäisiä vaateitaan itse luomallaan rahalla. Selvittääkseen tilinsä liikepankit tarvitsevat keskuspankkirahaa, joka toimii nykymuotoisessa rahatalousjärjestelmässä viimekätisenä maksuvälineenä. Koska pankit tarvitsevat välttämättä keskuspankkirahaa, keskuspankkien on mahdollista määrittää kullakin hetkellä markkinoille tarjoamansa keskuspankkirahan määrä ja ennen kaikkea rahan hinta, siis siitä maksettava korko, autonomisesti. Nykyisin tärkeimmäksi liikepankkien välisten markkinoiden ohjauskoroksi on muodostunut niin kutsuttu yli yön -korko, jonka avulla keskuspankki voi vaikuttaa markkinakorkoihin päiväkohtaisesti.

Käyttäjän annaleena kuva

Niin kun sitä "oikeaa elämää" ei ole ollut joitakin lyhyitä ajanjaksoja (mutta silloinkaan ei täysin vapaata taloutta) eli tarkoitan sitä että valtio on aina puuttunut talouteen, tullut väliin ja vetänyt välistä.

Ja nyt se valheellisuus ja interventionismin seuraukset näkyvät. Suuri romahdus tulee, koska taantumien ei ole annettu korjata luonnostaan suhdanteita vaan valtio on aina siirtänyt sitä mm. korkopolitiikallaan eteenpäin ja samalla suurentanut sitä. Ja ylipäätään koko rahoituspolitiikka on keinotekoista taloutta. Valtio on siis luonut keinotekoisen talouden.

Ja mitä tulee linkkeihisi niin olen lukenut joitakin heidän blogejaan mutta minusta ne ovat täyttä valtion propagandaa eikä pelkästään siitä syystä että molemmat kirjoittajat ovat valtion leivissä...

Käyttäjän VelluHeino kuva

Ei hyvänen aika A-L...olenkin vähän miettinyt,että oletko vainoharhainen tämän liberaalisuutesi kanssa.

Käyttäjän annaleena kuva

Raha ja talous -blogin kirjoittajat ovat hyvin valtiokeskeisiä. He kannattavat keynesiläisyyttä eli esim. tuossa Ollin laittamassa ensimmäisessä linkissä olevassa kirjoituksessa käsitellään Keynesin Yleistä teoriaa.

Keynesiläisyyden syvin olemus tulee muuten kiteytetysti ja hyvin esille tässä sattuvassa sanonnassa:

"Kuinka monta keynesiläistä tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?

Kolme. Yksi vaihtamaan lamppu, toinen kaivamaan oja ja kolmas täyttämään oja."

Käyttäjän VelluHeino kuva

Niimpä juu..eli ei saa käsitellä teoriaa edes,koska silloin jo et voi lukea edes muita näkemyksiä?

Tuota...pitäydyn mietinnässäni.

Käyttäjän annaleena kuva

Saa käsitellä ja kannattaakin, enhän minä sitä voi estää, mutta mielestäni keynesiläinen talouspolitiikka on virheellistä ja tuhoavaa kuten se tuossa sanonnassa tulee osuvasti esille.

Ja myös tässä kuvassa:

http://a8.sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-snc7/319647_10150360823089872_...

Käyttäjän VelluHeino kuva

Kyllä kyllä..mutta kuten eilen keskusteluissa tuli kapitalistin kanssa todenneeksi myös hänen suustaan..

"Markkinatalous on teoriassa tehokkain talouden muoto jossa kaikki menee hyvin. Mutta käytännössä siinä on yksi tekijä joka estää sen toiminnan "täydellisesti" ja tästä syystä se toimii hyvin epätäydellisesti. Se tekijä on ihminen ja tarkemmin sanottuna ihmisten ahneus.".

Olisi helkkarin typerää toimintaa yhteiskunnalta,että käyttäisi järjestelmää missä ongelma on oma itse. Sehän on typeryyden huipentuma varsinkin silloin,kun näyttää siltä,että ihminen ei ole muuttumassa kuin pahempaan suuntaan..siihen taas on omat syynsä mistä tulen kirjoittamaan blogin vielä.

Käyttäjän annaleena kuva

"Se tekijä on ihminen ja tarkemmin sanottuna ihmisten ahneus.."

Mielestäni tuo ongelma sopii paremminkin kuvaamaan demokratiaa poliittisena järjestelmänä...

    "Demokratia on monimutkaisempaa mitä sen naiivi teoria antaa olettaa"
Käyttäjän VelluHeino kuva

Kun mietitään demokratiaa teoriana ja kapitalismia teoriana niin päästään mielestäni kovin lähelle toisiaan. Kummassakin enemmistö päätää mitä teet ja miten elät.

Käyttäjän mikkonummelin kuva

Eräs ongelma tässä ehdotetun vapaan pankkikilpailun tiellä on pankkitoiminnan yhteiskunnallinen rooli ja se, että yksittäisten ihmisten elämässä jotkut asiat ovat niin kertaluontoisia ja koko elämään vaikuttavia, ettei niitä voida käyttää siihen, että johonkin tuotteeseen pettynyt henkilö voisi kokeilla kilpailijalta seuraavaa. Tällaisia ovat esimerkiksi asuntolainan ottaminen ja sitä koskevan velan hoito, muu suuri velanotto esimerkiksi yritystoimintaan tai elinikäiset säästöt. Henkilöillä ei normaalisti ole montaa tilaisuutta elämässään lähteä näissä asioissa nollasta ja näihin liittyvien muiden riskien päälle ei voida kasata mielivaltaista määrää pankkien pystyssä pysymisen spekulaatiota.

Säästöpankki- ja asuntoluokitustoiminnan on pakko olla kontrolloitua ja niissä on varauduttava siihen, että veronmaksajat joutuvat siivoamaan huonoimmissa tapauksissa jälkiä, jotta kokonaiset maat eivät ajaudu sisäisiin mellakoihin. Nykyään pankkien hallituksilla ja suurimmilla omistajilla ei ole riittävästi henkilökohtaista taloudellista ja rikosoikeudellista vastuuta toiminnastaan.

Käyttäjän JouniFlemming kuva

>Eräs ongelma tässä ehdotetun vapaan pankkikilpailun tiellä on pankkitoiminnan yhteiskunnallinen rooli

Myös ruuantuotannolla on huomattava yhteiskunnallinen rooli, mikäli ruunatuotannossa on ongelmia ihmisiä kuolee nälkään. Mutta tarkoittaako tämä, että valtion tulisi kontrolloida viljelyä, logistiikkaa ja ruokakauppaa? Saanen huomauttaa, että tällaista järjestelmää on kokeiltu monessa valtiossa juuri näillä argumentein perusteltuna ja tuloksena on aina ollut, että valtiollisen sääntelyn perusteella ihmisiä on todellakin kuollut nälkään.

>ja se, että yksittäisten ihmisten elämässä jotkut asiat ovat niin kertaluontoisia ja koko elämään vaikuttavia, ettei niitä voida käyttää siihen, että johonkin tuotteeseen pettynyt henkilö voisi kokeilla kilpailijalta seuraavaa. Tällaisia ovat esimerkiksi asuntolainan ottaminen ja sitä koskevan velan hoito, muu suuri velanotto esimerkiksi yritystoimintaan tai elinikäiset säästöt. Henkilöillä ei normaalisti ole montaa tilaisuutta elämässään lähteä näissä asioissa nollasta ja näihin liittyvien muiden riskien päälle ei voida kasata mielivaltaista määrää pankkien pystyssä pysymisen spekulaatiota.

Oletat, että pitkä pankkilaina jotenkin sitoisi ihmisen tähän pankkiin. Mutta tämähän ei ole totta, pankkilainan tai säästöjen siirtäminen pankista toiseen on käytännössä erittäin yksinkertainen teko.

"Niin siellä sanotaan:

Keskuspankeilla ei ole suoraa mahdollisuutta vaikuttaa rahan määrään taloudessa, sillä rahan luonti on ensisijaisesti liikepankkien käsissä. Keskuspankki voi kuitenkin vaikuttaa rahan määrään välillisesti, koska se määrittelee taloudessa vallitsevan korkotason. Tämä etuoikeus syntyy siitä, että vaikka liikepankit voivat luoda rahaa rajattomasti, ne eivät voi suorittaa keskinäisiä vaateitaan itse luomallaan rahalla. Selvittääkseen tilinsä liikepankit tarvitsevat keskuspankkirahaa, joka toimii nykymuotoisessa rahatalousjärjestelmässä viimekätisenä maksuvälineenä. Koska pankit tarvitsevat välttämättä keskuspankkirahaa, keskuspankkien on mahdollista määrittää kullakin hetkellä markkinoille tarjoamansa keskuspankkirahan määrä ja ennen kaikkea rahan hinta, siis siitä maksettava korko, autonomisesti. Nykyisin tärkeimmäksi liikepankkien välisten markkinoiden ohjauskoroksi on muodostunut niin kutsuttu yli yön -korko, jonka avulla keskuspankki voi vaikuttaa markkinakorkoihin päiväkohtaisesti."

Välillisesti ja hemmetin heikosti voi vaikuttaa joo. Mutta loppupeleissä ainoa asia mikä säätelee uuden rahan luontia on lainojen kysyntä. Hyvänä esimerkkinä voidaan ottaa nämä QE-paketit sekä USA:ssa ja Briteissä. Vaikka korkotaso on naurettavan alhainen ja keskuspankkirahaa syljetään lisää liikenteeseen, ei lainananto on ole lisääntynyt käytännössä juuri ollenkaan vaan pankit tyytyväisinä pitävät reservejä keskuspankin tilillä. Keskuspankkirahan lisääminen auttaa likviditeetti-ongelmaan, mutta ei lainananto tai -otto haluttomuuteen.

Käyttäjän RikuMaki kuva

Kyllä se vaikuttaa siihenkin paljonko otetaan uusia luottoja.

Nythän ohjauskorko on alhaalla, koska ollaan velkakylläisiä ja yritetään kannustaa uuteen velkaan ja näin välttää liika velkapääoman, eli rahan poistuminen taloudesta korkoina ja lyhennyksinä.

Ohjauskorko määrittää paljonko velkapääomana talouteen luodusta rahasta kuluu korkomenoihin ja on näin ollen pois velkapääomasta joka on käytettävissä velan lyhennyksiin.

Prosentilla sinne tai tänne tuossa on massiivinen vipuvaikutus (esim 20v laina-ajalla) siihen, paljonko täytyy ottaa lisävelkaa että saadaan edelliset luotot velkoineen maksettua.

..varsinkin, kun kyseessä on ponzi, jossa velan korot voidaan maksaa vain itsen tai jonkun muun tulevaisuudessa ottamalla velalla.

Käyttäjän annaleena kuva

Olli,

Ei ole ainoa asia joka säätelee loppupeleissä, sillä pankit pelaavat härskiä peliä minkä valtio on väliintulollaan eli interventionneillaan sen niille mahdollistanut, tässä lainauspätkä Mises-Instituutin paljonpuhuvasta artkkielista "Kohti 7 dollardin bensaa":

#Tämä kaavio kuvaa sitä rahan määrää, minkä pankkimme pitävät talletuksena keskuspankissa. Kuten näkyy, uusi luotu raha pysyy pankeilla jotka sen sen sijaan, että lainaisivat sitä ihmisille, joiden tarvitsee uudelleenrahoittaa asuntonsa tai yrityksensä ja jotka saattaisivat laajentaa ja palkata ihmisiä (kuten Fed tarkoitti tapahtuvaksi), ne (pankit) vain tallettavat ilmaisen rahan takaisin Fediin ja tienaavat massiivisia määriä korkoja.

Mitä pelleilyä tämä on? Pankit pelastettiin miljardien ja taas miljardien dollarien arvosta huonoja luottoja, joita ne olivat myöntäneet, sitten niille kirjaimellisesti annettiin 1,2 biljoonaa dollaria (kuten ylläolevasta kuvasta näkyy) ilmaista rahaa, sitten ne sijoittavat rahat valtionvelkoihin, joista perittävä korko on yksi Obaman hallinnon suurimpia yksittäisiä menoeriä. Elämmekö jossakin Ayn Randin romaanissa? Mitäs sinä tykkäisit, jos saisit ilmaista rahaa sijoitettavaksi ja jonka koron takaa valtion verotulot (ja aseet)?#

http://www.mises.fi/post/42/kohti-seitsemn-dollarin-bensaa

Vapaan kaupan nimeen huudan minäkin, mutta kuten monet muutkin, ajattelen että rahan liikkeellelasku-oikeus pitäisi silti olla valtiolla/valtion keskuspankilla. Ja liikepankeilla pitäis olla 100% reservit eli ei rahanluontioikeutta lainkaan.

On 3 asiaa mitkä tekee valtiosta suvereenin: 1.Valuutan liikkeellelasku-oikeus, 2.Verotusoikeus ja 3.Armeija.

Kaikki nämä pankkien pelastamiset ja muut ovat tyhmien poliitikkojen tekemisiä. Heitä on kusetettu todella tehokkaasti linssiin.

Kansalaisilla pitäisi olla myös pankkipalveluissa mahdollisuus julkiseen vaihtoehtoon. Siellä rahat olisivat tallessa kaikilta casinopeleiltä ja sitä kautta voitaisiin rahoittaa julkisia menoja jolloin isojen projektien kokonaiskulut puolittuisivat, koska korkotulot tulisivat takaisin valtiolle/kunnalle.

Pohjois-Dakotan malli. On toiminut ja tulee jatkossakin toimimaan.

Käyttäjän SamaVene kuva

Piti tälle teidän tekstillenne kirjoittaa vähän vastinetta, mutta tuli sen verran pitkä etten tänne kehdannut laittaa. On siis omana tekstinään täällä usarin sivuilla (linkki).

Nyt voitte minun tekstiin alkaa ampumaan reikiä, teillä kun tuntuu tätä tietoa olevan. Mutta miettikää tarkkaan mikä systeemi jo nyt on.

Käyttäjän annaleena kuva

Hienoa että blogini herätti keskustelua ja jopa blogikirjoituksen. Aihe on tärkeä.

Kommentoin samaa kohtaa kuin Jani Korhonen eli mielestäni raha ja pankkijärjestelmä ei todellakaan ole vapaata jos veronmaksajat laitetaan pankkien (ja yritysten) tappioiden maksajaksi.

Käyttäjän SamaVene kuva

Kuten tekstissäni mainitsin, niin pankin perustamiselle ei ole mitään älyttömän vaikeita esteitä. Nostaisin kuitenkin tähän yhden palan tekstistä muillekin lukijoille täällä:

Raha ei ole hyödyke, vaan velkariippuvuuksien kirjanpitoväline. Kun sinulla on rahaa, niin systeemi on sinulle sen verran velkaa. On tietenkin aivan itsesi päätettävissä mihin rahasi vaihdat. Silloin rahasi siirtyminen kaupan vastapuolelle tarkoittaa, sitä että systeemi on hänelle velkaa.

Ja niin se piiri kiertää.

Raha on hienosti sanottuna endogeenistä eli systeemi synnyttää sen itse kysynnän mukaan (pankit luovat lainoja) - ja nimenomaan velkoina. Raha EI synny keskuspankkien tai valtioiden toimesta (kolikoita ja seteleitä lukuunottamatta). Kun velat maksetaan pankkeihin, niin ne häviävät - ei ennemmin, ei myöhemmin.

Käyttäjän annaleena kuva

Valtion kontrolloima fiat-raha on vilpillistä rahaa. Se on tyhjästä luotua rahaa, fiat-rahan tuottaminen ei vaadi mitään ¨(vapaille markkinoille ominaisia) vaurautta tuottavia toimia. Se on ja tulee aina olemaan, rakenteeltaan vilpillistä rahaa.

Käyttäjän SamaVene kuva

Valtion kautta kiertoon tuleva raha on murto-osa, vain prosentteja. Te tunnutte aina innostuvan tähän tarttumaan, kun oikea ongelma on pankeista kiertoon holtittomasti tuleva lainoitus (credit) joka toimii rahana (money). Sinänsä kuplia on ollut kautta historian, koska se on ihmisen perusluonne (yrittää maksimoida oman saannon minimaalisella kulutuksella). Tähän ei ole auttanut kulta- tai käpykantainen rahajärjestelmä.

Mutta ei anneta tosiasioiden häiritä uskomuksia.

Käyttäjän annaleena kuva

Suhdanteita luovat inflatorinen rahapolitiikka ja osittaiseen kassavarantovelvoitteeseen perustuva pankkijärjestelmä. Nousukaudella harjoitetun "löysän" rahapolitiikan takia korkotaso on matalampi kuin luonnollinen korkotaso, ihmiset sitten kuvittelevat resurssien olevan suurempia kuin ne todellisuudessa ovat, säästävät liian vähän, pankit myöntävät luottoja vääriin kohteisiin ja sijoittajat investoivat vääriin kohteisiin, jotka lamakaudella osoittautuvat tappiollisiksi. Eli rahapolitiikkaa vääristää taloutta ja luo keinotekoista taloutta ja näin ollen tuhoa.

Lama on tarpeellinen kestämättömän nousukauden virheiden korjaamiseksi ja rahapoliittinen elvytys johtaa talouden vääristymien pahenemiseen ja laman pahenemiseen lopulta. Keynesiläinen elvyttävä politiikka on kestämätöntä ja matalan koron rahapolitiikalla ei voida estää lamaa vaan luodaan lamoja.

Juuri tästä on osaltaan kyse uusimmassa eli tämänpäiväisessä Vapaavuoren puuhia käsittelevässä blogissani. Kyseenalaisilla puuhillaan Vapaavuori sai kuplan eli asuntomarkkoiden kuumenemisen aikaiseksi Helsingissä...

Käyttäjän SamaVene kuva

Muna vai kana -keskustelua taas...

Keskuspankit/valtiot eivät ole talouden ratissa, ne seuraavat yleisiä tunnelmia. Ohjauskorkoja muutetaan, työllistämisprojekteja esitellään jne. aina vasta kun jotain on JO tapahtunut - ei ennakoivasti. Puheita kyllä pidetään, mutta kun seuraa tapahtumia hieman tarkemmin niin tämä tosiasia on harvinaisen räikeän selvä. Keskuspankit/valtiot kyllä haluavat antaa vaikutelman, että he osaavat, tietävät ja päättävät - mutta ne ovat täysin reaktiivisia siihen mitä muualla yhteiskunnassa on JO tapahtunut.

Jos ei ole valmis miettimään omia näkökantojaan koskaan uusiksi, niin voi jumittua hassuihin ajatuskuoppiin. Itse olen käynyt monta vuotta melkoista ajatusmankelia läpi. Toivottavasti tekin kykenette kyseenalaistamaan ja haastamaan omia ajatuksianne yhä uudestaan.

Käyttäjän annaleena kuva

Muna vai kana -keskustelua taas...

"Keskuspankit/valtiot eivät ole talouden ratissa, ne seuraavat yleisiä tunnelmia. Ohjauskorkoja muutetaan, työllistämisprojekteja esitellään jne. aina vasta kun jotain on JO tapahtunut - ei ennakoivasti."

Siinäpä se juuri onkin, että taloutta ei pidä eikä voi suunnitella ja ohjata ulkoa joku ulkopuolinen ei etukäteen eikä jälkikäteen. Talouden on annettava toimia vapaasti, ohjauskorko on rahapolitikointia ja koko rahapoliitkka on lakkautettava ja annettava korkojen säädeltyä luonnostaan kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Käyttäjän SamaVene kuva

Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin pankit ottavat omat marginaalinsa rivikansalaisilta aina - eikä siihen mikään keskuspankin korko vaikuta. Ei ole määräysvaltaa, ei oikeuksia puuttua. Eikä kukaan kiellä pankkeja antamasta lainoja alemmilla koroilla - vai kieltääkö? Ei taida... tahtoo sanoa, että korot määräytyvät jo nyt markkinoiden mukaan - ei keskusjohtoisesti, vaikka kuinka sellaista vakuutat.

Valtion työllistämis- yms. panokset talouteen ovat varsin pieniä, vähän kuin langalla yrittäisi työntää. Yritys on kyllä kova, mutta markkinat päättävät minne mennään. Ei sillä, että kannattaisin noita älyttömyyksiä (risusavottoja jne.) tippaakaan - puhdasta mielistelyä milloin millekin suunnalle. Valitettavan usein myös tapa ryöstää valtion varoja yksityiseen omistukseen. Fasismia kuten yllä jo mainitsin?

Käyttäjän annaleena kuva

Ohjauskorko määritellään.

Euroopan keskuspankki euro 1,50(ohjauskorko) 7.7.2011(muutettu)

Keskuspankki Ohjauskorko Viim koron muutos
Euroopan keskuspankki EKP 1,50 7.7.2011
Ruotsin keskuspankki Riksbanken 2,00 7.9.2011
Englannin keskuspankki Bank of England 0,50 5.3.2009
USAn keskuspankki Federal Reserve System FED 0,00 - 0,25 16.12.2008
Sveitsin keskuspankki Swiss National Bank 0,00 3.8.2011
Japanin keskuspankki Bank of Japan 0,10 19.12.2008

Keskuspankkien ohjauskorot määräävät lainojen korkotasot ja vaikuttavat merkittävästi myös osakemarkkinoihin. Keskuspankkien päätökset korkotason muutoksista on hyvä huomioida niin sijoituspäätöksissä kuin myös varallisuuden allokoinnissa.

Käyttäjän SamaVene kuva

Edelleen - se mitä pankit pyytävät/vaativat asiakkailta on täysin niiden itse päätettävissä. Eivätkä pankit ole pakotettuja lainaamaan, ne toimivat tasan tarkkaan mikä niille on omien etujen mukaista - sitä markkinalähtöisyyttä?

Käyttäjän SamaVene kuva

Siitä olen täysin samaa mieltä, että elämme ihan muunlaisessa järjestelmässä kuin meille virallisesti vakuutellaan:

Fasismi Mussolinin määritelmän mukaan (=valtion ja suuryritysten yhteenliittyminen) on täyttä totta tänä päivänä. Toiminta on vain kätevästi piilotettu lumedemokratian, kapitalismin ym. "yleisesti" hyväksyttyjen nimikkeiden alle.

Käyttäjän annaleena kuva

Suhdanteita luovat inflatorinen rahapolitiikka ja osittaiseen kassavarantovelvoitteeseen perustuva pankkijärjestelmä. Nousukaudella harjoitetun "löysän" rahapolitiikan takia korkotaso on matalampi kuin luonnollinen korkotaso, ihmiset sitten kuvittelevat resurssien olevan suurempia kuin ne todellisuudessa ovat, säästävät liian vähän, pankit myöntävät luottoja vääriin kohteisiin ja sijoittajat investoivat vääriin kohteisiin, jotka lamakaudella osoittautuvat tappiollisiksi. Eli rahapolitiikkaa vääristää taloutta ja luo keinotekoista taloutta ja näin ollen tuhoa.

Lama on tarpeellinen kestämättömän nousukauden virheiden korjaamiseksi ja rahapoliittinen elvytys johtaa talouden vääristymien pahenemiseen ja laman pahenemiseen lopulta. Keynesiläinen elvyttävä politiikka on kestämätöntä ja matalan koron rahapolitiikalla ei voida estää lamaa vaan luodaan lamoja.

Juuri tästä on osaltaan kyse uusimmassa eli tämänpäiväisessä Vapaavuoren puuhia käsittelevässä blogissani. Kyseenalaisialla puuhillaan Vapaavuori sai kuplan eli asuntomarkkoiden kuumenemisen aikaiseksi...

Käyttäjän hansi kuva

Tässä ketjussa jutelleet voisivat perustaa valtionvarainministeriön johonkin maahan. Kiinnostaisi nähdä lopputulos. Aki Järvinen voisi olla se, joka katsoo vierestä ja viheltää joka kerta pilliin, kun haluaisi ehdottaa jotain muuta. Lopulta kuitenkaan Akin kommentteja ei otettaisi huomioon, mutta saataisiin hyvä katsaus siitä, mitä Aki olisi tehnyt.

Tämän kokeilun jälkeen toteutettaisiin Akin malli ja katsottaisiin, paljonko pillit viheltelevät toisella osapuolella ja olisiko tarkoitus vain toimia sen maukaisesti, millainen ensimmäinen koeilu olisi ollut. Lopputuloshan näiden pillivihellysten jälkeen jo tiedettäsiin, koska kokeilu olisi jo ohi. Sellainen ihmiselämän rajoihin sijoitettu aika voisi olla hyvä.. sanotaan 20 vuotta ja 20 vuotta - mikäli nyt nämä mallit pysyisivät pystyssä niin kauan. Olisin melkein valmis nykytilanteessa ottamaan tuoksi testialueeksi Suomen.

Käyttäjän VelluHeino kuva

Hienoa asiassa on se,että ketään ei ole tyytyväinen tähän nykyiseen ja koitetaan edes jotakin parempaa esittää tilalle. Se ei toki ole vaikeaa,koska lähes kaikki on parempaa kuin tämä..

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja