Maataloustukia leikattava rajusti
Maatalouden tolkuton Moolokin kita nielaisee 3 000 loton päävoiton verran veroeuroja joka vuosi, näin sanoo professori Esko Niemi ja sanoo tarpeellisen suorapuheisesti muutakin, mutta ensin lainaus Wikipediasta:
#Tukien maksamisen vastineeksi saadaan halvempaa ja laadukkaampaa ruokaa, työllistymistä ja yritystoimintaa maaseudulla sekä maisemallisia etuja, väittää brittiläinen maanomistajien yhdistys Country Land and Business Association. Käytännössä tuet joudutaan rahoittamaan keräämällä veroja, jotka taas aiheuttamat vastaavasti työpaikkojen menetyksiä ja kalliimpia hintoja ei-tuetuilla toimialoilla, tällöin tukien nettovaikutus talouteen jää helposti negatiiviseksi. Negatiiviset vaikutukset syntyvät siitä että sekä suorat tuet että niiden rahoittamiseksi kerätyt verot aiheuttavat hyvinvointitappioita vääristämällä markkinahintoja ja tämä johtaa tehottomuuteen talouden toiminnassa.
Hintatuet
Maantaloustuotteiden hintatuet pitävät tuotteiden hinnat korkeampina kuin ne muuten olisivat. Usein ajatellaan, että maanviljely on niin ankaraa ja riskialtista toimintaa, että siihen nähden työn tuloksista saatava hinta on liian alhainen. Siksi olisi säädettävä niin, että hinta pysyy korkeana. Kun hinta sitten asetetaan ylemmäs kuin se muuten olisi, tämä korkea hinta kannustaa viljelijöitä tuottamaan enemmän. Mutta koska tuotteet ovat vastaavasti kalliimpia, asiakkaat ostavat niitä vähemmän. Lopputuloksena on tuotannon ylijäämä. Jos tuotteiden hinnan olisi annettu muodostua itsekseen, varastoon kertyneet ja myymättä jääneet tuotteet pakottaisivat myyjät laskemaan hintoja, mikä puolestaan innostaisi asiakkaita ostamaan varastot tyhjiksi. Tämä tilanne on kysynnän ja tarjonnan tasapaino.
Menneinä aikoina tukien aiheuttamasta maatalouden ylijäämästä on yritetty päästä eroon monin tavoin: sitä on yritetty myydä ulkomaille tai suorastaan antaa pois. On jopa maksettu viljelijöille ylijäämän tuottamisesta ja sen jälkeen maksettu uudestaan siitä, että he pidättäytyisivät tuottamasta: hintatuet turvaavat viljelijöiden elintason mutta samalla liian tuotannon välttämiseksi viljelijöille on maksettu siitä, että he jättäisivät peltonsa viljelemättä. Maatalouden ylituotannosta on esimerkkejä kaikkialta maailmasta. Sittemmin on pyritty erottamaan toisistaan tuotannon määrä ja viljelijöiden saama tuki.
Usein maataloustuotteiden kohonnut hinta merkitsee, että viljeltävänä olevan maan hinta nousee samalla, ja raha päätyykin lopulta maan omistajille eikä välttämättä maan viljelijälle. Tai se saattaa tarkoittaa, että köyhät eivät enää pysty ostamaan ruokaa. Jos maanviljelijöiden lisäksi myös köyhien elämää on helpotettava tuen avulla, asia uhkaa kehittyä kovin vaikeaksi.
Maanviljelijöitä voidaan haluttaessa tukea monin tavoin, mutta taloustieteen mukaan hinnan säätely on huono tapa tehdä se. Selkeämpiä tapoja olisivat suora tuki, verohelpotukset, köyhille jaettavat ruokavoutserit, kouluruokabudjetin kasvattaminen ja tutkimustyö.#
**********************''***'**
Mikko Aaltonen kertoo blogissaan Maataloustuki kasvanut jo työttömyystukea suuremmaksi Aalto-yliopiston professori Esko Niemen laskelmista ja suorasanaisista näkemyksistä mm:
#Aalto-yliopiston professori Esko Niemi on puolestaan päätynyt eri tilastoja vertaamalla tulokseen, jonka mukaan maataloustukien kokonaispotti on yli 3 miljardia euroa.
Niemi suomii kovin sanoin maatalouden tolkutonta Moolokin kitaa, joka nielaisee 3 000 loton päävoiton verran veroeuroja joka vuosi.
– Huvittavaa on, tai pikemminkin itkettävää, että budjettiesityksessä maanviljelijöiden lomituskorvaukset ovat 200 miljoonaa euroa, mutta niiden aiheuttama byrokratia maksaa 16 miljoonaa euroa, Niemi toteaa.
Niemi katsoo, että heitä pitäisi kohdella eläkeasioissa yhdenvertaisesti perinteisten yrittäjien kanssa. Näin ei kuitenkaan tapahdu.
– Maanviljelijän maksama eläkemaksu on vain puolet siitä, mitä yrittäjä maksaa tuloistaan tulevia eläkepäiviään varten. Tällainen etu on ilman muuta maataloustukea, Niemi tulkitsee.
Hän muistuttaa myös siitä, että veronmaksajat kustantavat maanviljelijöiden eläkkeistä 77 prosenttia.
– Pitäisin järkevänä, että maataloustukia leikataan rajusti. Kannattavat tilat kyllä säilyvät ilman veronmaksajien tukiakin, Esko Niemi paukauttaa.
*****''
Miksi maataloustukia ei voida leikata kuten Esko Niemi järkevästi ehdottaa? Onko Keskusta diktaattoripuolueena esteenä? Miksi tässäkin asiassa tekohengitetään. Tässä tullaan taas siihen mätäpaiseeseen että kuinka haluttomia ja kykenemättömiä perinteiset puoleet ovat kaikenlaisiin rakenteellisiin muutoksiin. Kaikki on sitä samaa konsensuspaskaa ja mitään ei uskalleta tehdä etteivät vain valtapuolueiden vakioäänestäjät katoaisi, ollaan vaan vallanhaluisia aatteettomia leikkipuolueita, mutta tällä menolla itse lastenkin leikit loppuvat...
A-L
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Jos maatalouden tuki poistetaan, tarkoitaa se käytännössä maatalouden lopettamista Suomesta. Paitsi jos samalla suljetaan rajat vapaalta elintarvikkeiden tuonnilta.
Ketään ei nimittäin voi pakottaa tekemään ilmaiseksi töitä.
Ei ole, mutta jos halutaan pitää maanviljely Suomessa, elintarvikekauppa vapaana ja poistaa maataloustuet, ei se käytännössä onnistu ilman maaorjuutta.
maanviljely toimikoon samojen lainalaisuuksien piirissä kuin muuki elinkeinotoiminta, omillaan.
on sitten tuotteesta kiinni saadaanko myydyksi markkinoilla.
jostain syystä leivässä viljan hinnan osuus on alle 10 senttiä ja oluessa maksaa korkkikin enemmän kuin tuotteeseen käytetty ohra.
joten ehkäpä tukiaiset eivät aivan välttämättömiä ainakaan näissä tuotteissa olisi.
muutta mitään järkeä ei ole pitää kaikessa 110-120 prosentin omavaraisuutta veronmaksajien rahoilla, voivat kohta kostoksi ostaa öljytkin liettuasta perkele!
Jos Suomalaiset yhteisesti päättävät, että maatalous tulkoon toimeen samoilla ehdoilla kun lenkkitossutehtaat, niin silloin peli on selvää ja rehellistä.
Se tarkoittaa että tuomme kaiken ruokamme lapsityövoimalla tuotettuna kehitysmaista.
Useinhan juuri lapsityövoimalla tuotettu tuote on markkinaehtoisessa järjestelmässä se kilpailukykyisin.
ei kyllä ne taitaa leikkuupuimurit pestä lapset tuottavuudessa.
sulla alkaa olemaan aika ufo-juttuja perusteluissa.
Kyllä sitä sitten itketään, kun tuottajamaat asettavat vientikiellon viljelystuotteilleen, vrt. Venäjä tässä taannoin.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Venäjä+saattaa+jatkaa+viljan+vientikieltoa/1135259337643
aina tänne tulijoita on piisannu, varmasti noita peltojakin kyntämää. Ei se sen kummempaa ole kuin rakennuksillakaan tekijöitä riittää...
Ei niin vaan rajua rakennemuutosta, vain tuottavat yksiköt jäävät eloon. Nykyinen maatilastruktuuri on vitsi menneisyydestä.
Mitä enemmän rakennemuutosta jarrutetaan sitä rajumpana se aikanaan tulee.
Tuo kuulostaa kansamurhalta aikana, jolloin ruokaa tuottavan tuottavassa työssä olevan väestön osuus koko väestöstä on 2%-3%. Rajun rakennemuutoksen eli turhien kaupunkilaisten lopettamisen mallia voidaan katsoa Pol-Potin Kamputseasta.
Jos turhia ihmisiä pitäisi ruveta harventamaan niin Yleisradion sosialidemokraattien lisäksi voisi katseen kiinnittää lähinnä viihdejournalisteihin. Heidän "tuotostaahnan" ei voi maitella, niellä eikä kompostoida.
Kannatan lämpimästi koko Suomen asuttuna pitämistä !
EHDOTTOMASTI !
Myöskin kotoisen "lähiruuan " tuotantoa !
MUTTA EI MINUN RAHOILLANI !
1. Asukaa missäs tykkäätte mutta ETTE MINUN KUSTANNUKSELLA !
2. Maaseutu on pidettävä asuttuna on on kaunis ajatus, jota
sydämestäni kannatan; MUTTA EI MINUN RAHOILLANI !
3. Maaseudun vanhaväki lähtöö taevaaseen ja uusiväkikin Kaupunkiin MUTTA EI MINUN RAHOILLANI !
4. Peräkylien ryteiköissä ja loputtoman talven pimeyksissa, kuten Lieksa jne. hulluksi tulleet voidaan kyörätä laitoksiin.
MUTTA EI MINUN RAHOILLANI !
5. Kunnanpalatsien konservoiminen Keppuli ja Sosselikin siltarumpu museoiksi sopii minulle !MUTTA EI MINUN RAHOILLANI !
Olikos muuta asioo ? Jos ei niin OLKAAHAN HILJOO ! :-)
VeliSynkkä
www.paholaisencasino.com
KansalaisFoorumi ja Think Tank Ajattelupaja
Tuen tasosta voidaan toki keskustella, mutta minusta ajatus, että "tukemalla pitäisi saavuttaa korkeintaan kohtuullinen tulotaso" on väärä.
Kun tuella pidetään yllä yhteiskunnan tarpeelliseksi katsomaa toimintaa ja työtä, on kohtuullista että sillä myös saavuttaa keskimääräinen työssä käyvien tulotason.
Kyse on eri asiasta, kuin työttömyyskorvauksessa, koska työttömyyden ylläpitäminen ei kuitenkaan liene meillä yhteiskunnallinen tavoite.
On hyvä tarkastella millainen yhteiskunta katsoi tuet tarpeelliseksi 50/60-luvulla. Nyt elämme eri aikaa, täysin erilaisessa yhteiskunnassa. Samalla logiikalla tulisi kai tukea jokaista alaa, joka ei yllä keskiarvoon, vai, ajatus ei kuulune yrittäjyyteen.
Kannattaa lukea tarkasti mitä Niemi sanoo.
Toki on juuri noin. Jos katsomme, että omaa ruuantuotantoa ei tarvita huoltovarmuus tai muista syistä, niin silloin maatalouden tuet voidaan lopettaa.
Itse en pitäisi ajatusta kovinkaan järkevänä, koska merkittävän ruokakriisin todennäköisyys maailmassa ei ole mielestäni pienenemässä, vaan kasvamassa.
Yhteiskunnan tarpeelliseksi katsoma toiminta pidetään tietysti yllä verovaroilla.
Sama systeemihän toimiin mm. julkisessa terveydenhuollossa.
8% on kyllä melko korkea osuus hallinnollisille kuluille, mutta ala on hallinnonkin suhteen haastava.
Jos tulonjakotilastossa ovat mukana kaikki, myös työttömät, niin maanviljelijöiden tuleekin minusta olla keskiarvon paremmalla puolella.
En väittänyt, että meillä nykyisin olisi maaorjia. Ja jos se minusta olisi kiinni, niin tulevaisuudessakin niitä olisi vain sinun märissä päiväunissa.
Maatalouden tukeminen maksaa Suomessa vuositasolla enemmän kuin työttömien tukeminen. Työttömiäkin on ihan koko joukko. Muitakin tukiaisia maksellaan meillä meleko lailla, mistähän karsittaisiin?
Sika-Anttila taitaa jemmata vieläkin kaapissaan tutkimusta ruoan hinnan muodostumisesta. Kummia jemmareita nämä tämmöiset ministerit. Verorahoilla öykkäröidään ihan kunnolla kepuli- tai rkp-malliin. Kansalta pimitetään kaikki, mikä voisi olla vähänkin kielteistä oman toiminnan tai taustavoimien kannalta. Tosiasioiden puristaminen ministeristä vaatii poliisitutkintaa, jos sekään riittää.
Maataloutta lienee kylmässä Suomessa pakko tukea, mutta mikä olisi tukien ja monensorttisten etuoikeuksien järkevä taso? Jossain arvioitiin, että suomalainen jyväjuuso saa tukia viisi kertaa enemmän kuin saksalainen kameradinsa. Miten lie. Gööri panee toivonsa jutteleviin makkara- ja jauhelihapaketteihin, maksakoot ne vaikka enemmänkin. Juttuseuraa riittää, kun jääkaapin oven aukaisee.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/...
Saneerataan nyt ensiksi Yleisradio sosialidemokraateista ja sitten julistetaan osuuskauppaliike rikollisjärjestöksi. Tehdään ainoaksi sallituksi kaupaksi Lidl ja kielletään kotimainen makkarantuotanto. Vain voimakkaasti säilötyt alankomaalaiset ja tanskalaiset makkarat olkoot särvintä.
Suomessa olisi tärkeää juoda kotimaista maitoa ja lypsää lehmää eikä ajaa pahanlaatuisia maajussien serkkuja tuhatmäärin maakuntakeskuksiin eikä ainakaan pääkaupunkiseudulle niin kuin on tehty 1950-luvulta alkaen sankoin joukoin.
Esimerkiksi sudeettisavolaisten osallistuminen Helsingin ja muutoinkin Länsi-Suomen sivistyneeseen valkoisen miehen elämään alkaa olla huolestuttavaa.
MAATALOUS pyörii SUUN ympärillä ja RUUASTA tulee hyvinvointia jne.
Mutta siis SUUN kautta joka on herkkä paikka, niinkuin ruokakin Psykologisesti !
Jospa olisikin kysymyksessä vaikkapa pelkät RATAKISKOT taikka edes SEMENTTISÄKIT niin niitä voisi vaikkapa tilata PUOLASTA tai jopa BULGAARIASTAKIN. Eikö ?
Käsittääkseni ruuasta on aina ollut aivan HELVETILLINEN YLITARJONTA maailmassa ja tietenkin aivan VIELÄKIN HELVETILLISEMPI ALITARJONTA MAKSUKYVYSTÄ ! Eikö ?
Joten ruokaa saa rahalla ja psykoloogiset estot on voitettavissa ainakin heti sitten kun IMF tulee kylään ja alkaa hakkaamaan paskaa siasta pihalle eli SANERAAMAAN Suomen kulurakennetta.
- Maataloudesta + 10 MRD ensihätiin
- RKP Pakkoruotsi - APARTHAID järjestelmästä 2 - 3 MRD
- 700 000 virkamiehen saneerauksesta vaikka 15 MRD ENSIHÄTIIN !
TIIVISTELMÄ: Pieni toivo on mutta ensin pitää ajaa kunnolla TURPA VERILLE LOUHIKKOON !
VeliSynkkä
www.paholaisencasino.com
KansalaisFoorumi ja Think Tank Ajattelupaja
Maataloutta ei tarvitse tukea eurollakaan. Kyllä ihmiset sitten viimeistään ostavat sapuskaa kun nälkä yllättää.
Huipputuloja ansaitsevat harrasteviljelijät nostavat maan suurimmat maataloustuet.
On älytöntä maksaa ns. hehtaaritukia rikkaruohoa kasvavista pelloista.
Vaikka maataloustuet poistetaan, ei maanviljely minikään häviä, siitä tulisi normaalia liiketoimintaa kuten muukin yritystoiminta.
Epäilemättä siitä tulisi Suomessa aivan yhtä "normaalia" liiketoimintaa kuin lenkkareiden valmistamisesta, potkupallojen ompelemisesta tai pajukorien punomisesta.
Poliittinen herrakansa pippaloi ihan omissa korkeissa sfääreissään ja antaa tavisten mölytä nettipalstoilla tämmöisistä joutavista säästämisistä ja järkeistämisistä. Sen sijaan, että rukattaisiin kehnoja rakenteita, on päätetty vain kylmästi jatkaa rajua velkaantumista. Verojen pikku korotuksilla siistitään vain vähän tämän kepulihallituksen omia jätöksiä.
Kukaan ei tiedä, onko pahin lama länsimaissa jo ohi vai onko se vielä edes kunnolla alkanutkaan. Jälkimmäinen vaihtoehto on luultavampi. Kummin vain, luottamus politiikkaan on jo menetetty. Paljonkin voitaisiin maassa tehdä, mutta siihen ei näytä olevan halua. Kykyä kunnollisiin muutoksiin ei herrakansalla ole, se on ainakin käynyt selväksi. Joku soittaa Zorbasta, parasta on opetella tanssimaan.
Onkohan tässä kirjautumatta kommentoinnissa kuitenkin jokin kontrolli? Olin vähän aikaa tauolla ja olen tänään ihmetellyt, miksi kommentit eivät blogeissa näy heti, vaikka blogisti antaisikin vapaasti kommentoida?
Mistä tässä on kysymys ?
Kuinka monessa ammatissa hyväksytään se, että työmäärän kasvaessa ?
Näin on käynyt varsin yleisesti tänä vuonna suomalaisilla maatiloilla.
Suuri muurros tapahtui 1.1.1995 EU:n liittymisen myötä maatalouden tuottajahinnat tippuivat 50 % yhdessä yössä.
Kuinka moni olisi valmis ensi yönä tiputtamaan palkkaansa samalla prosentilla ja alistumaan byrokraattiseen tukirumbaan ?
Ruuan kulutuksen arvioidaan lisääntyvän 50-60 prosentilla seuraavien vuosikymmenien aikana.
Me kuluttajat voimme olla onnellisia ja ylpeitäkin ahkerista puhtaan ja turvallisen ruokamme tuottajista ja kulttuurimaisemamme vaalijoista.
Kysymys kuului: Kuinka monessa ammatissa hyväksyttäisiin se, että työmäärän kasvaessa palkka laskee ?
Ei taida pitää paikkaansa ?
Palkat ovat nousseet, eikä työaika ole kasvanut.
Joka tapauksessa ei tarvitse investoida työpaikkaansa
Mikäli tukea maksettaisiin vain ammattiviljelijöille, esim. nalle waalruus ei tällainen ole, ja muilla kuin nykyisillä älyttömillä pinta-alaan perustusvilla perusteilla voitaisiin määrä varmasti puolittaa ilman että ne tuet edes pienenesivät.
Tuki pitäisi suunnata niin ettei se kumuloituisi viljelymaan arvoon kuten nykyään.
Mitenkäs se menikään? Viljelijä saa tonnista viljaa 100 euroa ja kun siitä leivotaan leipää saadaan 7000 euroa.
Joku nettosi välillä eikä se ollut viljelijä eikä leipuri! Täällä tehdään viljelijöistä demoneja ja yhteiskunnan vihollisia vaikka ongelma on muualla.
Parasiittitalous järjestelmä pakottaa meidät ihmiset olemaan petoja toisillemme mutta siihen ei kukaan puutu koska SEHÄN ON MAHDOTONTA.
Kaikki narisee että rahat ei riitä siihen ja rahat ei riitä tähän mutta talousmallissa ei ole mitään vikaa vaikka se hyödyttää vain harvoja ja valittuja kun loput kärvistelee....
hyvä late, maksetaan viljelijälle suoraan sitten 200 euroa ja leivästä tonnilta 7100 euroa niin voidaan tuet poistaa ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Tämä on suunta johon pitäisi mennä. Mulle ainakin olisi helppo päätös ostaa kotimaista viljaa oleva leipä vaikka se 10 - 20 c enemmän maksaisikin.
Ongelma on vain siinä, kuinka saadaan se leipuri maksamaan viljasta 200 €, kun viereisessä laarissa on samaa tavaraa 100 €/t. Vapaassa markkinataloudessa se ei onnistu.
mutta se onkin raukko markkinoiden päätettävissä maksaakko kotimaisesta viljasta leivotusta leivästä sen 20 senttiä enemmän, heikkoa on jos ei tuon vertaa luoteta kotimaisen ruuan kliseisiin.
Se ei tietenkään ole minkään kollektiivisen markkinan päätettävissä, vaan päätöksen tekee meistä jokainen itse.
Silti se 20 senttiä leivältä ei mene leivän hinnan kautta minnekään viljelijälle, vaan siinä on välissä käsi ojossa useita välikäsiä.
päätelmäsi on jälleen virheellisen vireä, katsos kun me juuri olemme kollektiivisesti se markkina, mietis vielä myös sitä 20 sentin lisähintaakin niin ehkä se aukeaa sinullekkin.
Lampuri puhuu asiaa viljelijä saa 3-6% leivän hinnasta kun taas kauppa saa about 70% loppu jää muille....
Olisko ongelma jossakin muualla kuin viljelijöissä?
Jaapa olisipa tästäkin asiasta paljonkin sanottavaa mutta olkoon.
Se on selvä että kaikki tuet ja erityiskohtelut ovat huonoja ratkaisuaja. Ne koetaan myös epäoikeudenmukaisiksi, ja siksi ne syövät myös politiikantekijöiden ja koko oman maankin arvostusta. Tuet myös aina vahvistavat monopolistisia rakenteita taloudessa ja kasvattavat byrokratiaa.
Otetaan nyt vaikkapa esimerkiksi jonkun omaisuuden/lajin perintöveron laskeminen muihin omaisuudn lajeihin nähden. Tästä seuraa se että varallisuus pyrkii silloin hakeutumaan aikaisempaa enemmän siihen omaisuuden lajiin jonka perintöverotusta on kevennetty muihin omaisuuden lajeihin nähden. Tästä taasen seuraa tämän verokevennetyn omaisuuden lajin arvon nouseminen muihin omaisuuden lajeihin nähden. Tämä merkitsee siis sitä, että varallisuutta on tällaisella veropäätöksellä siirretty yhden lajin omaisuuden omistajille toisten omaisuuslajien omaistajien kustannuksella. Tällainen asia ei tietenkään missään virallisissa rätingeissä edes näy.
Mielipidekirjoituksen paatos oli kohdallaan. Jäi vain hieman epäselväksi, miltä sylttytehtaalta, esimerkiksi Hakaniemestä, tällainen päivystävä dosentti tai professori oikein on kotoisin.
Kokoomuksessa on hirvittävä paniikki päällä, kun kaikki suoltava Kokoomuksen proletariaatille vanhaa sosialidemokraattista propagandaa. Esko Niemi on virkamies ja hengenviljelijä, joka elää opetusministeriön tuesta tieteelle eli hengenviljelylle Helsingin provinssikoulussa.
Maataloustuet nykyisellään kulkeutuvat käytännössä maatilojen ostopanosten kautta rehu- ja lannoiteteollisuuteen, maataloustarvike- ja konekauppaan, energia- ja polttoaineyhtiöille, päivittäistavarakauppaan, tavarankuljetusyrityksille, elintarviketeollisuudelle sekä metalli- ja konepajateollisuuteen. Maatilatalouden kannattavuus on sillä tasolla, että ns. yrittäjäpalkkaa siitä on vaikea enää tunnistaa.
Maatalouden välillinen työllistämisvaikutus on merkittävä kotimaiselle laite-, kone- ja metalliteollisuudelle, maatalous- ja konekaupalle, energiayhtiöille sekä kuljetusalalle. Mikäli maataloustuet poistettaisiin tai niitä nykyisestä oleellisesti vähennettäisiin tietäisi se myös kuoliniskua kymmenilletuhansille teollisuuden ja kaupan työpaikoille. Täytyy ihmetellä arvon tutkijan noinkin lyhytnäköistä asian kokonaistarkastelua.
Maataloustuet nykyisellään kulkeutuvat käytännössä maatilojen ostopanosten kautta rehu- ja lannoiteteollisuuteen, maataloustarvike- ja konekauppaan, energia- ja polttoaineyhtiöille, päivittäistavarakauppaan, tavarankuljetusyrityksille, elintarviketeollisuudelle sekä metalli- ja konepajateollisuuteen. Maatilatalouden kannattavuus on sillä tasolla, että ns. yrittäjäpalkkaa siitä on vaikea enää tunnistaa.
Maatalouden välillinen työllistämisvaikutus on merkittävä kotimaiselle laite-, kone- ja metalliteollisuudelle, maatalous- ja konekaupalle, energiayhtiöille sekä kuljetusalalle. Mikäli maataloustuet poistettaisiin tai niitä nykyisestä oleellisesti vähennettäisiin tietäisi se myös kuoliniskua kymmenilletuhansille teollisuuden ja kaupan työpaikoille. Täytyy ihmetellä arvon tutkijan noinkin lyhytnäköistä asian kokonaistarkastelua.
Monimutkaisesta asiasta on kysymys,kaiken kaikkiaan me vauraat länsimaalaiset syömme maatalous tukipolitiikallamme köyhien kehitysmaiden pöydästä vai mitä on sanottava siihen että maailman köyhimpiin maihin lukeutuvassa mosanbikissa ei kannata tuottaa puuvillaa joka aikoinaan oli yksi maan vientiartikkeleita, koska yhdysvallat tukemalla omaa tuotantoaan on saanut hinnat romahtamaan niin alhaiseksi että ilman tukea sen tuottaminen on kannattamatonta jopa maailman köyhimmässä maissa joissa tuotantoa ei pystytä tukemaan.Sama tilanne on kaiken viljeltävien lajikkeiden kohdalla,käytännössä mikäli ajattelemme että viljely olisi todellista yrittämistä niin sitä ei tulisi tukea missään päin maailmaa.Kysyntä ja tarjonta määräisivät hinnan ,saatavuuden suhteen joillakin tuotteilla joinakin satokausina saattaisi olla ongelmia ja joitakin tuotteita voisi olla tyystin kauppojen hyllyiltä pois.Mutta olisiko se niin iso vahinko vaikka lentokoneella tuotu parsa uudesta seelannista ei joulupöytään Suomessa joutuisikaan.Oireellista on myös joidenkin öljyvaltioiden ostot ja vuokratut viljelymaat mm. afrikasta ja viimeksi pakistanista,epäilevätköhän että ruoka tulevaisuudessa on asia jota ei saa edes öljytuloilla hankittua mikäli ei ole omaa tuotantoa.Siinä mielessä Suomalainen maanviljelijä on välttämätön että on jokin ryhmä jota voi parjata ja lyödä kuin vierasta sikaa,tai syyllistää kaikesta kuten -30 luvun saksassa juutalaisille tehtiin, ja mikäli tämä juntti sitten ottaisikin itseensä ja lopettaisi koko hommansa niin mikä itku ja hammasten kiristys seuraisi seuraavan ruokakriisin sattuessa,onneksi syyllinen pystyttäisiin osoittamaan kuitenkin helposti.Eli vanhan sananlaskun mukaan ei sika ymmärrä ruuhensa kaataessaan että nälästä kiljuessaan se on itse syypää nälkäänsä.
Jotkut rikkaat öljymaat joilla itsellä ei ole tarpeeksi viljelymaata, ovat varmaan tajunneet että rahaa ei voi syödä.
Näyttää siltä, että meillä on aina oltava ihmisryhmiä joita kohtaan voimme tuntea ja osoittaa epäluuloa ja suoranaista kateutta.
Tällä hetkellä näillä palstoilla sellaisiksi näyttävät muodostuvan maahanmuuttajat (nuo uussuomalaiset), ruotsinkieliset ja kotimaisen ravintomemme tuottajat.
Meidän pitäisi tutustua tarkemmin kaikkiin näihin ihmisiin, silloin oppisimme paremmin ymmärtämään heitä. Silloin meistä voisi tulla "värisokeita" toisiamme kohtaan.
Maataloustuelle on yritetty saada aina välistä kattoa tai toimeentulotuen tapaista tarveharkintaa niin EU:n kuin kansallisen tuen osalta mutta poliittisista syistä kattoa ei ole saatu aikaan.
Keskustan lisäksi etenkin 32 vuotta nyt yhtämittaisesti hallituksessa istunut Rkp ( jolla paljon tukea keräävä s-ruotsalainen m-siipi joka ei määrällisesti ole suuri mutta keskimääräistä suuremmat tilat, joukossa siis Björn Wahlrooskin 300 000 euron EU:n maataloustuella) sekä myös kokoomus vastustavat tarveharkintaa.
Moni virassa, toimessa (tiedän meitä toimittajiakin) tai kansanedustajana (3 edustajaa tukea vuositasolla enemmän kuin edustajan palkkaa) oleva nostaa maataloustukea sivutoimestaan. Viljatilan hoitohan ei vaadi vuodessa kuin pari kolme kuukautta. Talviharmaita voi sitten viettää vaikka Thaimaassa tai Vietnamissa tai Uudessa Seelannissa muutaman kuukauden.
Toki tuen saajissa on myös pienviljelijöitä , joista monille tuki on palvelu- tai teollisuusalojen työttömyystuen vastine. Johan Pentti Haanpää kuvasi oivan suututtavasti 30-luvulla isäntiä ja isäntien varjoja Toisaalta maataloustukien takia viljelijän työttömyys on nykyisellään lähes mahdoton juttu. Sammon ryöstöksihän se valtiovarainministeri Iiro Viinanenkin luonnehti Esko Ahon lamahallituksen päätöksiä maataloustuista samaan aikaan kun 400 000 vaiko puoli miljoonaa suomalaista muilta aloilta joutui työttömäksi hallituksen , pankkien ja Suomen pankin taitamattomuuden takia.
EU:n tasolla puolestaan suuret tuen saajat keräävät valtaosan maataloustuesta , joka lohkaisee unionin koko budjetista yli 40 % .
Pieni eliitti haalii valtaosan (Small elite reaps millions in EU farm subsidies , International Herald Tribune etusivu 8.5.) Yli 700 yritystä tai yksityistä keräsi tukea yli miljoona euroa vuonna 2008. Italiassa esimerkiksi 189 saajaa,Ranskassa 149, Ruotsissa 12, Suomessa 7 ja Virossa 1. EU myös torjuu jatkuvasti hyvin härskisti tullein ja muin estein maataloustuotteiden suuremman ja tuottajaa tukevan tuonnin esimerkiksi Välimeren etelärannikon maista. Nälkäpäivänähän keräsimme pottia taas kerran maailman liki miljardille nälkäiselle. Monissa kaupungeissa ja kepulaisissa sinänsä liian pienissä maalaiskunnissa (rkp-enemmistöisistä en tiedä) jaetaan EU:n -ruoka-apu sen sijaan että vaikka paikalliset 4h-kerhot ja MTK/SLC -osastot hoitaisivat jakelun seudun tuottajilta.
Lisätietoja tuensaajista ja maatalouspolitiikan vinoutumista kerää EU-maista www.farmsubsidy.org
terv. Itä-Uudenmaan tukiaiskartanoiden kupeessa torpassa yrittävä maataloustueton vapaa toimittaja, YTM
Fonterra, Uuden Seelannin tuottajien omistama meijerifirma on heidän Nokiansa, kannattava firma, myy n 10 mrd eurolla vuodessa maitotuotteita kautta maailman.
Luullakseni Arlasta yriteään samanlaista vientihirmua, joka työllistäisi paljon ruotsalaisia tuottajia.
Olisko Valiosta samaan?
Tilastoja lähimaista:
Yli 50 lehmän tiloja
9 % Suomi
65 % Ruotsi
74 % Viro (yli 100 lehmän tiloja 68 %)
90 % Tanska
Maidon tuottajahintoja EU-maissa 2009, euroa/100 kg
Suomi 39,79
Ruotsi 25,27
Tanska 25,46
Viro 20,65
Saksa 23,21
Ranska 28,84
Hmm, tuosta voinee päätellä jotain?
Maataloutemme on pikaisesti pelastettava ( vaalikarjan roolista) nykyaikaiseksi, riittävän ison mittakaavan teolliseksi yritystoiminnaksi.
Sillä tavalla saadaan yksikkökustannukset alas, kuten muussakin teollisessa tuotannossa.
Tekniikka mahdollistaa nykyään tuhansien lehmien lypsyrobottinavetat. yms.
Ei meillä ole enää joka kylällä omaa paperitehdastakaan, kiinalaisilla vielä on niitä saastuttavia kylätehtaita Maon perintönä?
Maatalouden yrityskoon kasvua tapahtuu jo kaikissa naapurimaissamme - ehkä Puolaa ja Ranskaa lukuunottamatta. Puolaiset kun uskoo lypsävänsä 5 ha mini-tiloilleen isot tuet Brysselin kautta. Ja ranskalaiset on tottuneet lypsämään etunsa saksalaisilta tehdastyöläisltä...
Suomi - Euroopan harvaanasutuimpana maana - voisi tarjota myös runsain mitoin vapaata maata biisonien,Highland-karjan, peurojen, hirvien,villisikojen, yms käyttöön, mutta EUn pinta-ala-tuet taitaa tehdä maasta järjettömän kallista? Susien sijasta voisimme ruokkia ihmisiä villieläimillä.
Sellaisessa 10-50 ihmisen yritysmäisesti hoidetulla suurtilalla voivat sekä ihmiset että eläimet paremmin, kun voidaan asettaa sivistyneitä laatuvaatimuksia eläinten oloille ja ihmisten työmäärille. Yksi ihminen ei voi tehokkaasti osata ja hoitaa kaikkea nykyaikaisella maatilalla. Edes maanviljelijät eivät ole niitä kaikenosaajia...
Nythän luemme melkein päivittäin kun se ja se karjanhoitaja on "väsynyt" eikä ole jaksanut ruokkia ja juottaa eläimiään viikkokausiin.
Jo 1930-luvulta lähtien USAssa ,kylmässä Kanadassa, kuumassa Australiassa ovat traktorit, puimurit, kuivurit on mahdollistaneet isojen satojen ja tuhansien hehtaarien tilakoon.
Tehokkaalla tuotannolla tulee myös kotimaisen tuotannon varmistaminen paljon halvemmaksi.
Mutta meilläpä härmässä on pellot edelleen 10-30 ha tilkkutäkkejä, joissa ei isot koneet pysty oikein kääntymäänkään.
Niitä kalliita traktoreita ja puimureita on Härmän pelloilla 200m välein - joka töllin pihalla omansa tietenkin. Ja veronmaksien
tukiaisilla ostettu tietysti.
Sama tilanne kuin pirstoutuneessa metsänomistuksessa, pieni yrityskoko tuhoaa pian koko elinkeinon.
Kansalaisten rahat tarvitaan lähivuosina vanhusten, lasten, sairaiden, työttömien tueksi - ja järkeviin tulevaisuusinvestointeihin.
Teollisuus kun häipyy edullisempiin oloihin - eikä siten ole enää samanlainen verotulo- ja hyvinvointigeneraattori kuin menneinä vuosikymmeninä.
Kiittäkäämme siitä myös näitä ydinvoiman vastustajia, sillä edullisella energialla olisimme saaneet energiavaltaisen teollisuuden pysymään maassa ja investoimaan lisää uusiin työpaikkoihin.
Koska syöttötariffit yms. jatkuvat kalliit tuotantotuet ovat osoittautuneet huonoiksi, kannatan myös maataloustukien siirtämistä enemmän T&K-työhön ja investointitukiin, pois nykyisen kaltaisesta hehtaarituesta.
Hehtaarituki tekee maasta järjettömän kallista näihin Suomen tuotto-oloihin, nettotuotto kun taitaa olla noin 100 e per ha vuodessa.
Meillä on historian perintönä jo tuo kallis (2-4 mrd/v) maataloustuki,neuvontabyrokratia, jne., joka on pysäyttänyt tilakoon, tuottavuuden ja kannattavuuden luonnollisen kehityksen.
Nykymenolla meille jää pian käteenkallis kilpailukyvytön pienviljelijä-harrastelija-maatalous , jota emme kuitenkaan pysty enää maksamaan - kun pitää hoitaa sairaat, vanhukset ja lapset-teollisuuden häipyessä itään.
Sitten voi olla pakko ostaa mahdollisimman halpaa tuontiruokaa...
Kaikki ennustavat lähivuosiksi pulaa ruoasta kun Kiina ym ostelee kasvavalle keskiluokalleen markkinoilta ylijäämät pois, tuottajahinnat tulee nousemaan..
Nyt on siis oikea aika investoida meilläkin (kustannustehokkaaseen) moderniin teolliseen maatalouteen ihmis- ja eläinystävällisine siisteine robottinavetoineen yms.
Parikymmentä tilaa yhteen osakeyhtiömuotoon esimerkiksi. Se toisi maakuntiin oikeita itsekannattavia työpaikkoja,
eikä tarttis ruinata tukiaisiakaan niin paljoa... eikä vihoitella palkansaajille, jotka ymmärrettävästi protestoivat verovarojen
valumista miljardeittain noille 10 kk vuodessa uunin pankolla makaaville viljatilallisille.
Ruotsikin tuntuu satsaavan maitotiloihin, käypä heidän nettisivuillaan: www.sweden.gov.se/sb/d/2160/a/66220
Olen varma, että Suomessakin voidaan kohtuukustannuksilla ja eettisesti kasvattaa eläimiä ja ruokaa. Onhan meillä tilaa Kehä III ulkopuolella vaikka millä mitalla...
Tosin ha-hinta on vielä sairaan korkea hehtaarin tuettomaan nettotuottoon nähden ?
Euroopan harvaanasutuin , pimein ja kylmin maa- kuitenkin hehtaari peltoa maksaa 10 000 euroa??
Viime kädessä halvalla sähköllä varmistamme maatilayrityksen kannattavuuden, onhan maatilankin kustannuksissa iso osa energiaa.
Esim uusien ydinvoimaloiden jätelämmöllä (n 5000 MW per voimala) voidaan pitää yllä valtavia alueita kasvihuoneita ja eläinsuojia ?
Pk-seudun rakennusten lisäksi...
Ei tarttis lennättää raakoja tomaatteja Kanarialta talvella tänne..
Kannatan maataloustukien välitöntä poistamista!
Maataloustuet ovat suoraa puoluetukea Kepulle!
Tuo wikipediasta lainattu kohta moittii hintatukia, joita on kutsuttu myös tuotantoon sidotuiksi tuiksi. Argumentit, joita sitä kohtaan esitetään on varsin päteviä.
Tästä syystä esim. WTO haluaa, että tuet irroitettaisiin tuotannosta, eli ne olisivat suoria tukia. Tämä myös esitetään wiki-artikkelin lopussa kannustettavana ratkaisuna.
Tällä hetkellä voidaan sanoa, että tuo artikkeli potkii jo tapettua hevosta. EU:n ja Suomen maataloustuet ovat pääsääntöisesti irroitettu tuotannosta. Markkinahintoja ei säädellä vaan ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella.
Vientituet vielä ovat olemassa mutta alustavien keskustelujen perusteella niistä ollaan EU:ssa luopumassa 2013 CAP-uudistuksen yhteydessä.

Kommentoi 65 kommenttia