*

Uskalla ajatella toisin "Poliitikot eivät koskaan syytä sinua ahneudesta kun haluat muiden rahoja, ainoastaan silloin kun haluat pitää omasi" - Joseph Sobran

Automatisaatio ei aiheuta työttömyyttä

Automatisaatio johtaa työn vähentymiseen tai muuttumiseen  mutta ei aiheuta työttömyyttä kuten usein kuulee väitettävän. Työn vähentyminen ja työttömyys  ovat kaksi eri asiaa.

Jos automatisaation hedelmät eli talouskasvun ja kehityksen tuottama varallisuus ja hyvinvointi ei kohdistu asianmukaisesti kaikkiin yhteiskunnan vastuunsa kantaviin jäseniin silloin yhteiskunnassa  on jotain vialla.  Viat ovat samoja jotka nyt aiheuttavat työttömyyttä eli

 

- korkea verotus + muut pakolliset maksut
- työmarkkinasääntely(kartelli) + muu sääntely
- julkinen koulutusjärjestelmä(koulutus ja työ eivät kohtaa)
- sosiaaliturvan kannustinloukut
- raha- ja pankkijärjestelmä(inflatorinen velkatalousjärjestelmä)
- hyväveliverkosto eli rakenteellinen korruptio(feikkikapitalismi)

 

Automatisaation hedelmiä ovat muun muassa lyhyempi työaika, korkeampi palkka, tuotteiden suurempi valikoima ja parempi laatu joten automatisaatio ei ole mikään peloittava, kurjuutta aiheuttava ja eliminoitava mörkö  vaan hyvä ja tavoiteltava asia.  Vika/viat  ovat ihan muualla kuin automatisaatiossa, mutta jostain syystä niitä harvoin selvitetään tai niistä keskustellaan.

Jos edelläluetellut viat selvitetään toisinsanoen erityisesti sääntelyä ja verotusta puretaan niin automatisaatio tulee vaurastuttamaan koko yhteiskuntaa ilman keinotekoista ja haitallista tulonjakopolitiikkaa ja/tai tulonsiirtoja(perustulo).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (58 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Näin on!

Ohimenevää työttömyyttä tietyille yksilöille automatiikka tosin aiheuttaa, mutta kyse on tilapäisestä sopeutuksesta.

T Piepponen

Ohimenevää työttömyyttä, jonka kesto on "tilapäisesti" jopa yhden sukupolven ikä.

Siinä sitä ehtii sopeutumaan.

Hyväveli/tanttaraverkostoille ei kukaan verkostojen sisäpiiriläinen tule koskaan tekemään mitään.Eikä kukaan niistä hyötyjä. Omia(muita kusettamalla ja ulosrajaamalla) saavutettuja etujaan kun ei kukaan pura vapaaehtoisesti. Ainoa keino purkaa niitä on ulkopuolelta käsin - eikä sitäkään tulla tekemään, sillä orjat ovat nössöjä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomen työllisyysaste on ollut nousevalla trendillä aina 90-luvun alun lamasta lähtien.

http://www.findikaattori.fi/fi/41

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #10

Varmasti koska 1990-luvun notkahduksessa työnanatajat pyrkivät vähentämään investointeja, työvoimaa ja kaikkia kuluja. Se varmasti näkyy nousuna, mutta ei kerro koko totuutta. 1990-luvun onnenkantamoinen, eli Nokia toi alihankkijoineen työpaikkoja luoden Suomeen uutta alaa. Ilman Nokiaa lama olisi kestänyt kauemmin ja automatisoinnin vaikutus olisi ollut negatiivisempi.

Työllisyyden mittari vähintään 1 tunti työtä vuoden viimeisellä viikolla ei kerro onko työ taloudellisesti kannattavaa. TEM:llä vielä oma tapa mitata työttömyyttä ja etenkin tempputyöllistämistä on vaikea mieltää työllisyysasteen nousuksi.

Köyhyyden määrä on tuplaantunut vuoden 1990-jälkeen ja ilman sosiaaliperäisiä tulonsiirtoja köyhien määrä olisi 1,5-2 miljoonaa, kotitalouksien velkaantuminen noussut jne.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #18

se nokian ihme ei ollut nokian ihme vaan devalvaation ihme. kun markka devalvoitui, teollisuuden kilpailukyky korjaantui ja talous alkoi kasvaa, tosin 20% matalammalla tasolla kuin ennen vahvan markan sekoilua.

kun sitten tuli 2008 rysähdys, ei voitu devalvoida elikkä laskea markkaa kellumaan jolloin markkinat olisi määränyt hinnan, alkoi kasvaa työttömyys.

investointiaste romahti 1990 eikä ole sen jälkeen noussut joten pohjaa kohden matka vie.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #20

Se, että Nokia osasi tehdä ylivertaisia tuotteita, joiden product-market fit oli omana aikanaan ylivoimainen, ei johtunut devalvaatiosta.

Ei Apple:nkaan osaaminen löytää kokonaan iPhonella uusi parempi product-market fit, kuin Nokialla oli, johtunut devalvaatiosta.

Eikä Samsung:in hankittujen taitojen yhdistelmä, joilla tuottaa parempi product-market fit ole johtunut devalvaatiosta. Taidot ja kyvykkyydet tuottaa loistavia tuotteita ja palveluita on hankittu työskentelemällä. Ihan kovalla työllä siis. Ei devalvaatiolla.

Syyt kyseisten firmojen menestykseen ovat pääosin ihan muista seikoista johtuvia, kuin devalvaatiosta.

Devalvaatioon liittyy itse asiassa arvaamattomia riskejäkin, eli lääke saattaa toisinaan olla haitaksikin.

Miksi?

Kansantaloudessa on monia keskenään linkittyviä vaikutusverkostoja, joiden ennakointi vain yhtä parametriä muuttamalla (vaikka valuutan ulkoista arvoa devalvoimalla) ei ole lähellekään helposti kontrolloitavissa.

Miksi niin?

Koska kansantalouden muuttujien ts. parametrien määrä on suuri. Ja hyvin suuri osa niistä parametreistä ei ole saneltavissa edes keskuspankin määräyksellä. Kuten valuutan ulkoinen arvo hetkellisesti on määrättävissä keskuspankin toimesta. Ja esimerkiksi valuutalla keinottelijoilla voi sitten ollakin yllättävän iso kiinnostus heilutella valuuttakursseja.

Esimerkkinä tällaisista parametreistä, joihin keskuspankilla ei ole sananvaltaa ovat vaikkapa keskimääräiset palkkavaatimukset tai jonkin tietyn alan palkkaneuvottelut, työllisyysprosentti jne jne jne. Ei näitä markkinataloudessa voi kukaan ennalta määrätä. JA ne kaikki vaikuttavat koko kansantalouteen verkostomaisesti ja moniulotteisesti. Kansantaloudessa valuutan ulkoinen arvo on vain yksi parametri, joka vaikuttaa moniin muihin. Eikä lähellekään kaikkiin parametreihin läheskään aina edullisesti.

Keskenään linkittyvistä vaikutusverkostoista löysin netistä tällaisen yksinkertaisen kuvan, jossa on vain muutamia vaikuttajatahoja. Joilla kaikilla on jokin mahdollisuus vaikuttaa esim. USA:n talouden kehitykseen joiltain osin, joihinkin parametreihin. Mutta millään instanssilla ei ole peukalonsa alla kaikkia parametrejä. Esimerkiksi se kuvitteellinen "markkinoiden näkymätön käsi" ei voi määrätä ihmisiä ostamaan enemmän hampurilaisia, jonka seurauksena hampurilaisfirmaa voitaisiin ohjata palkkaamaan enemmän työntekijöitä. Sellaista mekanismia ei vain ole. Kansantaloudessa moni asia "interlinkittyy" eli vaikuttaa toisiinsa. Siksi valuutan ulkoisen arvon muuttaminen ilman, että ymmärrämme kaikkia siihen vaikuttavia parametrejä on enemmän tai vähemmän uhkapeliä.

Venäjällä näemme kirkkaasti sen, että vaikka jollakulla taholla on näennäisesti hyvin suuri määräysvalta moniin Venäjän kansantalouden parametreihin, ei sekään riitä pelastamaan kansantaloutta. Varsinkaan jos lähtökohtaisesti oletukset ovat perunoillaan, vaikkapa nyt kansainvälisestä taloudesta. Edes Venäjälläkään ei ole keksitty sellaista keinoa antaa määräyksiä, jolla voitaisiin käskeä ihmisiä olemaan yhtäkkiä innovatiivisempia tai vaikkapa yritteliäämpiä.

Wall Street Journal:ista lainaus:
"So why doesn’t everyone depreciate to get an economy out of a slump?

Because devaluation isn’t always neat and tidy or controlled. The risk is that it creates an inflationary spiral if the relevant economy also happens to be bumping up against supply constraints. A weaker currency pushes up import prices which tend to spur higher wage demands."

Se millä firmat pärjäävät, on, että toteutetaan firmaan kyvykkyys tehdä ylivertaisia tuotteita tai ylivertaisia palveluita.

Uudestaan ja uudestaan. Kerta toisensa jälkeen. Kun firmat pärjäävät korkealaatuisilla tuotteilla tai laadukkailla palveluilla, firmoilla on kestävästi tarjota työtä tekijöille.

Oleellinen kysymys on, että kuinka kyvykkyyksiä ja valmiuksia kehitetään? Kyvykkyyksiä ja valmiuksia tehdä ja toteuttaa ylivertaisia palveluita ja tuotteita.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Tuotannon näkökulmasta tarkasteltuna ihminen on vain oppiva, sopeutuvainen, hienomotoriikkaan kykenevä ja monenlaiseen työhön soveltuva kone, joka koostuu materiasta, kuten koneet tähänkin mennessä. Siinä vaiheessa, kun markkinoille tulee paremmin ja paremmin oppivia, sopeutuvaisia, hienomotorisia ja monenlaiseen työhön soveltuvia tekoälyrobotteja, vähenee kysyntä ihmisen työlle.

Toki voi käydä niin, että tekoälyn ja robotiikan kehityksessä törmätään johonkin ylitsepääsemättömältä vaikuttavaan tekniseen esteeseen, jonka selvittämiseen menee kymmeniä tai satoja vuosia, mutta sellaiselle olettamalle ei vaikuttaisi olevan kovin vakuuttavia perusteita, muuta kuin "ei ole tähänkään mennessä saatu aikaan".

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Onhan noita luddiitteja ollut koko teollisen vallankumouksen ajan, oikealla ja vasemmalla kädellä heiluttavia.

Jyrki Paldán

Teknologian kehittymisen vastustaminen on typerää, mutta se ei ollut luddiittien tarkoituksena, eikä ole nyt automaatiosta varoittavien tarkoituksena.

Luddiitit kapinoivat teknologisesta kehityksestä seuraavaa tuotantovälineiden omistusrakenteen muutosta, eivät itse teknologian kehitystä vastaan. Käsityöläisistä tuli itsenäisten tuottajien sijaan tehtaanomistajan alamaisia ja heidän työehtonsa ja palkkansa romahtivat. Ongelma siis ei ollut teknologian kehittyminen tai tuotannon tehostuminen itsessään, vaan talousjärjestelmä joka aiheutti valtavalle joukolle ihmisiä kärsimystä ja kurjuutta, vaikka teknologisen kehityksen ja tehokkaamman tuotannon pitäisi parantaa meidän kaikkien hyvinvointia.

Sama pätee nykyiseen automatisaation aiheuttamaan työttömyyteen. Annetaan teknologian kehittyä, mutta tehdään se niin että tuloerot eivät merkkittävästi muutu ja että ilman työtäkin pärjää.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Niinhän tuo wikipedia kertoo, en vain jaksanut tänne lainata. Siitä tuo jako, perustuen liikkeisiin.

Käyttäjän JuhaRuohisto kuva
Nurtsi Jussi

Koko otsikko ja blogikirjoitus on höpöhöpöä. Tästä aiheesta on jopa akateemiset tulevaisuuden tutkijat tajunneet että mitä enemmän koneet hoitavat ihmisten työt, sitä enemmän on työttömyyttä. Tämähän on aivan päivänselvä asia. Ja tähän pyritään, koska se on oiva keino keskittää pääomaa lähemmäksi itseään.
Keskiluokkaa ei tulevaisuudessa ole. On vain omistava osapuoli ja sitten köyhät. Siinä vaiheessa on autot/koneet kulkevat keinoälyn voimin ja kaivoksella robotti kaivaa halvemmalla kuin 10-vuotias orpolapsi, ei työntekijä osapuolta tarvita enää kuin satunnaisiin "palvelutehtäviin", jossa halutaan inhimillistä kosketusta.

Luuleko blogisti että omistava osapuoli tuntevan sympatiaa köyhää kohtaan, ja että se pitää huolen "orjasta" vaikka hänestä ei ole mitään hyötyä. Eikös kapitalismin tavoite ole tehdä voittoa. Ei pääoma ole sosiaalitoimisto.

Toki jos yhteiskunta kokisi mullistuksen, jossa ihmiselle annettaisiin ihmisarvo ja perustulo, niin automaation tarjoama vapaa-aika antaisi vapauden tehdä mitä haluaa. Luulen vain että sitä ei ole tapahtumaan, koska kansallinen aivopesu on niin pitkällä että kehitystä ei kritisoi edes Suomen köyhin kansanosa.....

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Luuletko, että kapitalisti saa voittoa automaation ansiosta, jos kaikki ovat köyhiä? Ei, silloin ei kukaan osta mitään.

Anna-Leena on aivan oikeassa. Nykyinen työttömyysaste johtuu pitkälti siitä työelämän joustamattomuudesta, johon hänkin viittaa. On kuitenkin huomioitava, että samaan aikaan kuin automaatio on edennyt huimasti viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana, on työllisyysaste kohonnut merkittävästi. Lähes kaikkia työikäisiä naisia pidetään nykyään tilastoissa työvoimaan kuuluvina, kun taas 60-luvulla vain noin puolet heistä oli siinä kastissa. Ja silloin Suomen väkiluku oli 30% alhaisempi kuin nykyään.

Työpaikat muuttuvat toisiksi. Paria vuosikymmentä aiemmin ei ollut pelialalla työskenteleviä, ei verkko-operaattoreita, j.n.e. Myös automaation tuottaminen ja ylläpito edellyttävät ihmisten tekemää työtä.

Olisi myös suotavaaa, että kauan puhuttu palveluyhteiskunta tulisi oikeasti elämään sitä mukaa, kun automaation ansiosta ihmiset vähitellen voivat luopua ruumiillisesta työstä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Monilta osin samaa mieltä. Palveluiden kehittyminen ja kehittäminen on yksi avaimista.

Se suuri haaste on myös se kuilu, jonka nykyinen koulutusjärjestelmäkin osaltaan tuottaa. Kuilu näkyy ehkä selvimmin siinä, että hyvin suuri määrä ihmisiä kokevat olevansa lähes hukassa esimerkiksi valtaisan teknisen muutoksen kanssa.

Ja seurauksena on voimakasta näköalattomuutta monilla ihmisillä.

Tämänkin vääränsuuntaisen kehityskulun kääntäminen parempaan suuntaan on osa tätä haastetta.

Tässä yksi loistava tarina siitä, kuinka kehityskulku on mahdollista kääntää paremmaksi. Yksilön tasoltahan moni asia alkaa. Joten ihmisten valmiuksista on kyse. Kaikilla ei ole valmiina valmiuksia esimerkiksi oppia tärkeitä asenteita muuttuneeseen maailmaan. Se tärkeä viesti tässä kirjassa on, että valmiuksia voi oppia.

Jyrki Paldán

"Luuletko, että kapitalisti saa voittoa automaation ansiosta, jos kaikki ovat köyhiä?"

Mitä merkitystä on köyhiltä tai keskiluokalta kerätyllä voitolla jos kapitalistit omistavat jo 100%:ia kaikesta varallisuudesta ja tuotannosta?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #16

Kyse on siitä, että kapitalisteille ei ole juuri mitään hyötyä siitä varallisuuden omistamisesta, jolleivat muut tee työtä. Siksi edes siitä hypoteettisesta tilanteesta, jossa kaikki varallisuus keskittyisi harvoille rikkaille ei seuraisi työttömyyttä, koska ne rikkaat tarvitsisivat muiden ihmisten palveluja nauttiakseen varallisuudestaan. Kyllä he edelleenkin mieluummin olisivat sipsakan baaritytön tarjoiltavina viiniterassillaan kuin ostaisivat tuotteen nappia painamalla automaatista.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #26

Päinvastoin, mitä enemmän varallisuutta on kapitalistin hallussa, sitä epätoivoisemmin muut ovat valmiita työskentelemään hänen hyödykseen ja sitä parempi kapitalistille. Jos palveluiden tuottaminen kapitalisteille olisi ainoa tapa pysyä elossa(ja omistusoikeudet olisi varmuudella turvattu), olisivat käytännössä kaikki muut valmiita työskentelemään 18-tuntia päivässä 365 päivää vuodessa minkälaisissa oloissa tahansa ruokapalkkaa vastaan.

Ja ehkä he todellakin haluaisivat sipsakan baaritytön tarjoilemaan kaljansa, toisen nuolemaan varpaansa, kolmannen hieromaan ja kymmenen muuta hotellihuoneeseensa lakanoiden korvikkeeksi nälkäpalkkaa vastaan, mutta automatisaatio voisi korvata kaiken muun. Kahvipavut voisivat tulla automatisoidulta pellolta, kuljetukset voisi hoitaa automatisoidusti ja kahvin keittäminen voisi olla automatisoitua. Menetettyjä työpaikkoja olisi tuhansia, ja niistä työttömistä ylivoimaisesti suurin osa ei ole sipsakoita tyttöjä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #27

Mitä enemmän saadaaan automatisoiduiksi sellaisia toimintoja, joiden kohdalla asiakas ei kaipaa ihmiskontaktia, edellyttäen, että se automatisoiminen tuo mukanaan kustannussäästöjä, sitä parempi se on ihmisten hyvinvoinnille.

Markkinavoimat hoituvat aina tasapainoon kaikessa, jos valta annetaan niille. Tämä koskee kaikkea kysyntää ja tarjontaa, myös työvoiman kysyntää ja tarjontaa.

Otin esimerkiksi tuon tarjoilijan, koska se on helppo kaikkien ymmärtää työtehtäväksi, jota ei automatisoida, mutta loputkin työvoimasta löytävät kehityksen myötä paikkansa. Eihän niitä kahvinpapuja tarvitse minkään automaation tuottaa tai kuljettaa, jos porukalla ei ole varaa niitä ostaa.

Nykymaailma on tulvillaan automatisoitua toimintaa, joka kaikki tehtiin ennen käsin tai jaloin. Jopa "autoista" lähtien. Ei kuitenkaan voida sanoa, että autoteollisuuden myötä työpaikat olisivat hävinneet. Päinvastoin, sitä kautta on tullut työpaikkoja suoraan ja vielä enemmän välillisesti. Sama koskee tietokoneita ja koko tietoyhteiskuntaa. Kuten jo aiemmin totesin, työpaikkojen luonne muuttuu ja työtehtävät helpottuvat fyysisessä mielessä.

Jos tätä et usko etkä esitä mitään todella mullistavaa uutta argumenttia, niin lopetan tämän keskustelun tähän, sillä minulla ei ole pienintäkään epäilystä siitä, minkä olen julki tuonut enkä tule kantaani muuttamaan.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #32

"Mitä enemmän saadaaan automatisoiduiksi sellaisia toimintoja, joiden kohdalla asiakas ei kaipaa ihmiskontaktia, edellyttäen, että se automatisoiminen tuo mukanaan kustannussäästöjä, sitä parempi se on ihmisten hyvinvoinnille."

Asia ei ole noin yksiselitteinen. Pieni osuus tehottomasta tuotannosta on parempi kuin ei osuutta ollenkaan tehokkaasta tuotannosta. Jos resurssien jakautuminen pysyy samana, on tuotannon tehostumisesta hyötyä yleisellä tasolla, mutta koska tuotannon tehostumisesta seuraa työvoiman kysynnän heikkeneminen ja siitä puolestaan palkka-ale, on tuotannon tehostumisen hyöty hyvin kyseenalainen.

"Markkinavoimat hoituvat aina tasapainoon kaikessa, jos valta annetaan niille."

”Tasapainotilaksi” voidaan tulkita mikä tilanne tahansa. Katsoisin että automaatio ja tuotannon tehostuminen juurikin muuttavat tuota "tasapainotilaa" entistä enemmän pääoman eduksi.

Eräässä pohdinnassa ihmistyövoimaa verrattiin hyvin osuvasti kaupunkihevosiin. Aikoinaan ajateltiin että hevosia ei tule työkoneina ja henkilönkuljetusvälineinä koskaan korvaamaan mikään. Nykyään hevoset ovat kadonneet kaupungeista käytännössä kokonaan, eivätkä niiden palvelukset ole edes päivittäisen kaura-annoksen, veden ja jätteenhuollon arvoisia. Sama tulee käymään suurimmalle osalle ihmistyöstä. Korvaavia työpaikkoja tulee olemaan ihan yhtä paljon kuin kaupunkihevosillekin.

"Eihän niitä kahvinpapuja tarvitse minkään automaation tuottaa tai kuljettaa, jos porukalla ei ole varaa niitä ostaa."

Tarviipas, niille joiden omistukset tuottavat riittävästi kahvinkulutusta varten.

"Nykymaailma on tulvillaan automatisoitua toimintaa, joka kaikki tehtiin ennen käsin tai jaloin."

Näin on, ja Pikettyn kohukirjasta löytyykin hyvin selvitettyinä sen seuraukset.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #34
Anna-Leena Nieminen

Keskiluokan katoaminen (jäljellä vain valtaeliitti ja köyhät ts. sosialismi) johtuu vain ja ainoastaan blogissani luettelemistani syistä.

Eikä ole kyse sympatioista vaan toimeentulosta ja sopimuksista. Toiset ovat tuottajia ja toiset työntekijöitä. Toki moni (aito) kapitalisti on hyvinkin sympaattinen ja empaattinenkin, mutta tämä on toinen asia.

Mitään almuja(perustulo) ei valtaeliitiltä tule pyytää eikä tarvitse jos - kuten blogissani sanoin - luettelemani viat yhteiskunnassa selvitetään. Se kylläkin on vaikeampaa kuin perustulon vaatiminen mutta myös antoisampaa ja kestävämpää. Ihmisten itsenäisyyttä ja vapautta kun ei mikään asia voi olla tärkeämpää. Todellista "ihmisarvoa".

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Ymmärrän pointtisi. Ja samalla syiden ja seurausten erotteleminen on aidosti hyvin vaikeaa, koska niin moni asia linkittyy toisiinsa. Siksikin muutokset yhteiskuntajärjestelmään on hyvä miettiä erittäin tarkoin.

Jos kaikki blogisi asiat muutettaisiin kertaheitolla, tippuisi hyvin moni ihminen kokonaan kartalta pois, koska erittäin harvalla ihmisellä on valmiuksia edes tähän nykyiseen muuttuneeseen tilanteeseen maailmassa. Miten juuri kenelläkään voisi ollakaan?

Esimerkkinä vaikkapa valtaisa teknologinen muutos. Jossa on monia keskenään linkittyineitä syitä, jotka vaikuttavat joka päivä elämäämme.

Teknologisesta muutoksesta ja siihen linkittyvistä seurauksista on erittäin helppoa suositella tätä videota, joka on omalta osaltaan jo klassikko. Esitys on pidetty MIT:ssä, joka on alansa huippuyksiköitä maailmalla.

Miksi koko yhteiskuntaa koskevat muutokset on viisasta tehdä tarkoin harkiten? Eräs Intialainen kauppatieteen professori sanoi kerran erittäin viisaasti: "Jos tekisimme harkitsemattomia muutoksia järjestelmäämme Intiassa, vaarana on, että miljoonat ihmiset kuolisivat nälkään".

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #11

#11
Eihän Suomessa toimi edes yksinkertaiset palvelualat. Esim. ravintolapalvelut on täysin hanurista. Siellä voisi työllistää kymmeniätuhansia.

Ei noilla hinnoilla, toimipaikkatiheydellä ja palvelutasolla voikaan tarjota ravintolapalveluja kuten vaikka Saksassa ja Itävallassa.

Koko ravintola-ala on kääpiöitynyt ja Jouni Kari toteaa, että hyvin menee.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #28

Voisiko Pekka Iiskonmäki ystävällisesti olla laittamatta sanoja suuhuni?

Mika Samuel Kiekkijev

Oli automatisaation vaikutuksista työllisyyteen tahi työttömyyten mitä mieltä tahansa, niin automatisaatio on osa väjäämätöntä ja jopa luonnolista kehitystä.

Ville Karppinen

Otsikko on ehkä hieman harhaanjohtava. On totta, ettei automatisaatio aiheuta työttömyyttä, jos automatisaatiosta johtuvat tuotot ohjataan myös luokalle, joka kuluttaa, eikä vain luokalle joka omistaa. "Paskaduunien" katoaminen myös edellyttää työväenluokalta erikoisosaamista, joka taas on pääosin koulujärjestelmän vastuulla - en tiedä onko tämä toteutunut Suomessa.

Aihe tuntuu olevan pitkälti sama kuin tulonjaossa yleensäkin ja suosittelenkin katsomaan dokumentin nimeltä "Inequality for All". http://www.imdb.com/title/tt2215151/ Samat asiat käsitellään tuossakin, kuin mitä tämä blogiavaus ilmeisesti tavoittelee - joskin USA:n näkökulmasta, joskin itse näen, ettei ongelma ole merkittävästi eroava Suomessakaan köyhtyvine keskiluokkineen ja automatisaation balansoinnin suhteen.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomalaisilla on ollut ilmiömäinen kyky tuhota taloutensa. Pahinta on se, että he eivät sitä edes tajua vielä mitä on tulossa.

Tunnen satoja yrittäjiä ja vain muutama haluaa vielä jatkaa Suomessa. Muut lopettavat tai muuttavat firmansa pois Suomesta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Ei ole erityistä syytä nähdä pelkästään uhkakuvia. Meillä on kohtalaisen onnistuneitakin esimerkkejä firmoista, jotka tekevät fiksusti toisinkin.

Vaikkapa nyt Supercell, vain yhtenä esimerkkinä.

Se iso tehtävähän tässä on löytää lisää vastaavia kasvun paikkoja Suomeen. Suomi on kuitenkin hyvä maa monelta osin ja tätä Suomeamme on erittäin viisasta kehittää parempaan suuntaan. Ja yhteiskunnan kannalta kohtalaisen iso osahaaste juurikin Thomas Friedman:in kuvaamassa valtavassa muutoksessa on tämä: Nykyisin muutaman kymmenen henkilön nyrkkipaja aidosti pystyy nykyisin tekemään miljardiluokan liikevaihdon.

Osaseuraus siitä, mistä Friedman tuolla videolla kertoo on se, että yrityksen sijaintimaan vaihtaminen on melkolailla helppoa. Sekään ei enää ole suuryritysten yksinoikeus. Ja niin kuin Supercell näyttää esimerkkiä, ei Suomesta ole mikään pakko muuttaa minnekään.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

En löydä tästä kyllä mitään toimivaa logiikkaa, vaikka automaatio ei työttömyyttä tosiaan aiheutakaan. Se aiheuttaa sen, että joidenkin automaation parissa työskentelevien palkat nousevat ja vaikkapa näin netin välityksellä "automatisoituja" palveluja käyttävät tekevät palkatonta työtä, jonka joku muu teki aiemmin palkallisena.

Samoin kaupassa tappiinsa hiotun logistiikan loppukäyttäjä on palkaton itsepalvelija. Automatisoiduissa puhelinpalveluissa jonottaminen on myös jatkuvaa arkipäivää niin työssä kuin kotonakin, palkatta, tai käyttäen palkallista työaikaa toimimattoman tai huonosti toimivan palvelun hankkimiseen, vailla hajuakaan siitä, miten järjestelmä on suunniteltu toimimaan.

Niillä aloilla, jotka on mahdoton automatisoida, alenevat palkat joutuu kompensoimaan työmäärää kasvattamalla, mikäli haluaa pitää ansiotasostaan kiinni. Ne puolestaan jäävät taloudelliselta tuottavuudeltaan niin heikoksi, ettei niihin joko saa rahoitusta tai sitten niillä ei yksinkertaisesti kannata tehdä työtä. Tällaisia ovat mm. ruoan tuotanto, joka on kriittinen tekijä heti, jos olosuhteissa tai finanssimarkkinoilla tapahtuu jotakin odottamattoman suurta ongelmaa. Sellainen kulo kenties alkaa levitä tänään Kreikasta.

Jos näkee maapallon ja energiaresurssit rajattomana, eikä näe jo nykyisellään tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuutta tuhansissa eri muodoissa, voi tietysti esittää millaisia listauksia huvittaa.

Ellei automaation tuloksia voida verottaa, eikä työtä voida verottaa, mistä ihmeestä kerätään rahoitus palvelujen ja infran ylläpitoon siten, että niistä jokainen saa kohtuulliseksi katsottavan osuuden? Ei ainakaan niiltä, jotka eivät syystä tai toisesta voi osallistua niiden tekemiseen tai maksamiseen ansiotulojen puuttumisesta johtuen.

Lokalisaation periaatteisiin kannattaisi pikaisesti alkaa tutustumaan.

Anna-Leena Nieminen

"Ellei automaation tuloksia voida verottaa, eikä työtä voida verottaa, mistä ihmeestä kerätään rahoitus palvelujen ja infran ylläpitoon siten, että niistä jokainen saa kohtuulliseksi katsottavan osuuden?"

Markkinoilta tietenkin.

"Lokalisaation periaatteisiin kannattaisi pikaisesti alkaa tutustumaan."

Esimerkiksikö täältä?

http://www.rauhanpuolustajat.org/kauppa/kirja/loka...

    "Suomen Rauhanpuolustajat on alunperin taistolaisten kommunistien peitejärjestö, joka mielenosoituksiin Lännen liberaalien demokratioiden ydinaseita vastaan osallistui paljon ei-kommunistisiakin "hyödyllisiä idiootteja" ja joka piti totalitarististen kommunistimaiden ydinaseita "rauhanaseina".
    Järjestön perustamiskäskyn (1949) väitetään tulleen Moskovasta, ja se mm. puolusti Tshekkoslovakian väkivaltaista miehitystä 1968.
    Puheenjohtaja Markku Kangaspuro[1] oli vielä vuonna 2002 Karl Marx -seuran hallituksen jäsen ja myöhemmin varajäsen.[2]
    Toinen varapuheenjohtaja toimii SKP:ssä. Vuonna 2007 järjestö mainosti "kolmatta maailmansotaa" ja "verenvuodatusta" toivoneen ja "ihmistä tappokoneena" ylistäneen Che Guevaran muistotilaisuutta."

http://liberalismi.net/wiki/Rauhanpuolustajat

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Olin jo kommentointihetkellä kahden vaiheilla, kannattaako sinun kanssasi edes yrittää keskustella. Nyt olen täysin varma, ettei kannata.

Ei markkinoilta mitään voi hakea, koska ne ovat siirtyneet korporaatiokapitalistiseen pilveen, mistä seuraavan pudotuksen jälkeen ne lakkaavat olemasta.

Jatketaanpa romutuksen jälkeisten vaihtoehtojen rakentamista omilla tahoillamme, koska yhdistettävissä ne tuskin tulevat olemaan.

Jyrki Paldán

Olipahan taas hienosti tulkittu ja reaalimaailmasta irtaantunut aloitus. Ville Karppinen jo sivalsikin varsin terävästi että vaikutus työllisyyteen on positiivinen vain ja ainoastaan jos tulonjako pysyy suurin piirtein samana. Sitä se tuskin kuitenkaan tekee.

-Automatisaation kustannukset lisäävät pääoman merkitystä tuotannon aloittamisessa, ja vastaavasti vähentynyt ihmistyön tarve vähentää työvoiman merkitystä
-Pääoman kysyntä kasvaa, työvoiman kysyntä laskee
-Kasvanut työvoimakilpailu mahdollistaa palkkojen ja työehtojen pudotuksen
-Tuottavuus nousee, voitot nousee, palkkojen osuus kuluista laskee
-Kulutuskysyntä laskee
-Talous sakkaa
-Tuloerot ja työttömyys kasvavat

Anna-Leena Nieminen

Joku kommentoi täällä joskus sattuvasti että Suomessa on kafkamainen fiilis.

http://fi.wiktionary.org/wiki/kafkamainen

Professori H-H Hoppe taas lausahti erään paljon puhuvan artikkelin lopussa raha- ja pankkijärjestelmään liittyen että missä maailmassa elämmekään!

Olen tietoinen että ko. rakenteellisia ongelmia ei tulla pitkään aikaan korjaamaan toisinsanoen vapaata yhteiskuntaa edistämään mutta se ei ole "reaalimaailmasta irtaantumista" jos niistä keskustelee ja edes yrittää alkaa selvittämään sillä hyvinvointivaltiojärjestelmä, jos mikä vieraannuttaa todellisuudesta.

Jyrki Paldán

En näe miksi blogissasi mainitsemasi syyt olisivat yhtään sen pätevämpiä kun kommentissanikaan mainitut, eteenkään kun et vaivaudu edes keskustelemaan niistä.

Tuo "vapaata yhteiskuntaa" särähtää myös aina korviin, etenkin jos sen laukoja ajaa täydellistä ja rajatonta varallisuuden valtaa maailmassa jossa varallisuus jakautuu epätasaisemmin kuin poliittinen valta koskaan maailmanhistoriassa.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #30

Pääoman kysyntä kasvaa hetkellisesti eikä pääoman kysynnässä ole mitään pahaa eikä työvoiman kysynnän laskemisessa (kts. blogini)

Mikä työvoimakilpailu? Meillä on työmarkkinasääntelyä(kartelli)

Kulutuskysynnän laskeminen(deflaatio) on mörkö vain nykyisessä kieroutuneessa raha- ja pankkijärjestelmässä ja hyvinvointivaltiota kannattavien keskuudessa.
Deflaatio ei ole ongelma vaan hyväkin asia terveessä raha- ja pankkijärjestelmässä ja nykyinen raha- ja pankkijärjestelmä onkin yksi suurimmista vioista joka estää automatisaation hedelmien asianmukaisen kohdistumisen koko yhteiskuntaan. Kun se ja muut mainitsemani viat korjataan

talous elpyy ja syntyy

luontainen tulojen jako, työttömyys poistuu

**

Vapaassa yhteiskunnassa on itsellä vastuu toisin kuin hyvinvointivaltiossa. Poliittinen valta ei koskaan jakaudu vaan keskittyy ja vain se mahdollistaa "varallisuuden vallan".

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #33

"Pääoman kysyntä kasvaa hetkellisesti eikä ..."

Hetkellisesti? Millä perusteilla hetkellisesti?

"... pääoman kysynnässä ole mitään pahaa eikä työvoiman kysynnän laskemisessa (kts. blogini)"

Niin, no jos työttömyydessä, tuloerojen kasvussa, palkka-alessa, työehtojen alasajossa ja kurjuuden lisääntymisessä ei ole mitään pahaa niin sitten ei ole.

"Kulutuskysynnän laskeminen(deflaatio) on mörkö vain nykyisessä kieroutuneessa raha- ja pankkijärjestelmässä ja hyvinvointivaltiota kannattavien keskuudessa."

Kulutuskysyntä ohjaa tuotantoa yhdessä pääomasijoitusten kanssa. Jos ihmisellä ei ole varaa tuottaa markkinoille kysyntää hänen tarpeilleen, eivät markkinat tuota hänen tarpeitaan ja hän elää kurjuudessa tai kuolee.

"Vapaassa yhteiskunnassa on itsellä vastuu toisin kuin hyvinvointivaltiossa."

Libertaarisessa "vapaassa yhteiskunnassa" varattoman vastuu on itsellä, mutta valta muilla. Se ei pohjimmiltaan poikkea sen enempää hyvinvointivaltiosta kuin Stalinin "kommunismistakaan". Yksilö on alisteinen toisille yksilöille, joille valta on jotain kautta kanavoitu(poliittinen valta, virkamiesasema tai varallisuus).

"Poliittinen valta ei koskaan jakaudu vaan keskittyy ja vain se mahdollistaa 'varallisuuden vallan'."

Markkinat, rajaton yksityisomistusoikeus ja omaisuuden pakkovaltainen suojelu(libertaarikielessä "itsepuolustus", koska heidän haihatteluteorioidensa mukaan ihmisen omistama materia on "osa ihmistä") mahdollistavat varallisuuden vallan, eivät poliitikot. Varallisuus määrää mitä tuotetaan pääomien kautta ja varallisuus ohjaa kuka kuluttaa kulutuskysynnän kautta. Varallisuus ja omistusoikeudet myös määrittävät miten ihminen saa vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa(missä saa asua, minkä puun saa kaataa polttopuuksi, minkä eläimen saa metsästää ruoaksi, mitä peltoa saa viljellä jne.). Varallisuudella on tuossa yhteiskunnassa täysin absoluuttinen valta ihmisen elämään. Se määrää kuka elää, kuka kuolee, kuka elää kurjuudessa ja kuka nauttii käsittämättömästä määrästä materiaa, omistuksia ja palveluita.

Ja koska seuraavaksi tulee väite siitä että suuria tulo- tai varallisuuseroja ei ole vapailla markkinoilla, alla on vertailu valtion koon(veroaste, tulonsiirrot ja julkisen talouden osuus) ja taloudellista tasa-arvoa mittaavaan GINI-indeksin välillä:

http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/file...

Vasemmalla kaikki maat, josta tiedot ovat saatavilla ja oikealla OECD-maat. Pystyakselilla Maailmanpankin GINI-kerroin, jossa 100 tarkoittaa täydellistä epätasa-arvoa(yksi henkilö saa kaikki tulot) ja 0 täydellistä tasa-arvoa(kaikkien tulot tismalleen saman verran). Vaaka-akselilla valtion koko Fraser-instituutin määritelmän mukaan. Mitä suurempi luku, sitä pienempi valtio.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #35

Mikä palkka-ale ja työehtojen alas-ajo? Sanoin jo sinulle ja kirjoitin blogissanikin että meillä on työmarkkinakartelli.

Libertaarisessa vapaassa yhteiskunnassa ei ole poliittista valtaa eikä se että ihmisellä on varallisuutta tarkoita valtaa.

Varallisuus ei määrää mitä tuotetaan vaan kysyntä ja tarpeet.

Ja tottakai varallisuus määrittää missä tai miten asuu jne. Jos esimerkiksi on tavallinen työntekijä ja on tavalliset tulot niin ei voi asua missään kartanossa. En oikein ymmärrä ajatuksenkulkuasi, tarkoitatko että jonkun tai joidenkin toisten tarvitsisi kustantaa eläminen toiselle/toisille (tavallisille ihmisille)?

Tosiasia on että toiset ovat lahjakkaampia, kyvykkäämpiä, osaavampia, ahkerampia kuin toiset. Eivätkä toiset edes halua rikastua vaan elää ihan tavallista elämää. Jos yhteiskunnassa kaikille ihmisille(lukuunottamatta rikollisille) ei anneta vapautta elää elämäänsä omalla tavallaan on se sitten varallisuuden keräämistä tai ihan tavallista elämistä niin silloin yhteiskunta on sairas. Myös rikkailla on oikeus toteuttaa itseään(oikeus rikastua) kantamalla tietenkin myös vastuunsa kuten kaikki muutkin.

Ja sitä paitsi varallisuuden kerääminen on myös elinehto sillä säästöjä tarvitaan pääomia ja tuotantoa varten. Nythän ongelma on ja on ollut todellisten säästöjen puute eli velkarahoilla "pelleillään" kohtalokkaasti. Kupla suurenee koko ajan ja esimerkiksi valtiollamme on velkaa lähes 100 miljardia euroa.

Tuloeroista:

http://www.vapaasana.net/artikkelit/2010/02/tuloer...

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #38

"Mikä palkka-ale ja työehtojen alas-ajo?"

Kyllä sinä markkinauskovaisena ymmärrät että työvoiman kysynnän laskeminen aiheuttaa hinnanlaskua, eli palkka-alea.

"Varallisuus ei määrää mitä tuotetaan vaan kysyntä ja tarpeet."

Väärin kaikin puolin. Koomisesti jopa kumosit väitteen itsekin samassa lyhyessä viestissäsi:

"Ja sitä paitsi varallisuuden kerääminen on myös elinehto sillä säästöjä tarvitaan pääomia ja tuotantoa varten."

Vielä kuitenkin rautalangasta:
Täysin varattoman yksilöllä ei ole mitään keinoa luoda kysyntää tarpeilleen ja siksi markkinat eivät hänen tarpeitaan tuota. Varallisuus määrää kysynnän.

Kulutuskysynnän lisäksi tuotannon aloittaminen vaatii aina myös pääomaa. Varallisuus ohjaa siis myös pääomien kautta tuotantoa. Kaikenkaikkiaan varallisuus on ainoa asia joka tuotantoa libertaarisessa yhteiskunnassa ohjaa.

"Ja tottakai varallisuus määrittää missä tai miten asuu jne."

Varallisuus määrittelee libertaarisessa yhteiskunnassa kaiken. Se määrittää kuka tuottaa mitäkin, kuka kuluttaa mitäkin, kuka asuu missäkin, kuka saa syödäkseen ja kuka ei jne. Varallisuuden kautta valta päättää myös muiden ihmisten puolesta kanavoituu toisille yksilöille. Kerro minulle kuinka vapaa on yksilö, joka ei omista mitään eikä kykene tuottamaan omistajille lisäarvoa? Entä miten hän voisi elää? Kuinka hän luo tarpeilleen kysyntää markkinoilla? Ilman tulonsiirtoja hän on 100%:sesti muiden hyväntekeväisyyden ja mielivallan alaisena.

Tuo liberalismiwikin artikkeli ja tuo vapaasanan artikkeli olivat taas jotain aivan uskomatonta. Tuo Andrew Leighin selvitys esittää jokseenkin järkevähköä kritiikkiä miksi maita ei voi vertailla keskenään, eikä välttämättä maiden sisäisiäkään tuloksia. Mitään konkreettista siitä ei irronnut, eikä vapaasanan kertomia tuloksia löytynyt paperista mistään. Jotenkin hauskasti libertaarien päässä:

"We find no significant relationship between changes in inequality and
changes in mortality."

Muuttuu muotoon:

"kun tuloerot jossain maassa kasvavat, terveys paranee, elinikä kasvaa ja lapsikuolleisuus vähenee enemmän kuin jos tuloerot vähenevät."

Tälläinenkin varsin osuva hypoteesi sieltä löytyy tuloksia selvittämään:

"If the Meltzer-Richard theorem is correct, greater economic
inequality among voters should make the median voter more inclined to support
government spending on health (Meltzer and Richard, 1981)."

Erityisen ironiseksi tuon kritiikin ylistyksen liberalismiwikissä ja vapaasanassa tekee tuo myöhempi viittaus Fraser instituutin "taloudellisen vapauden julkaisuun", jossa verrataan eri maita keskenään tismalleen samoin kuin WIlkinsonkin teki tutkimuksessaan. On siis ihan asiallista verrata "taloudellista vapautta" esimerkiksi lapsikuolleisuuteen maiden välillä, mutta ei ole asiallista verrata tuloeroja lapsikuolleisuuteen maiden välillä.

Vielä hauskempaa tuosta ideologisesta päsmäröinnistä tekee se, että sillä ajetaan markkinaliberaalisia arvoja(pieni valtio, minimisääntely), mutta "taloudelliseen vapauteen" lasketaan mukaan myös esimerkiksi lakijärjestelmä, oikeusjärjestelmä, korruptio(korruptio muuten lasketaan jostain kumman syystä "sääntelyyn"!) ja kelpo valuuttayksikkö.

Jos tuosta Fraser-instituutin talouden vapauden julkaisusta erotellaan valtion koko ja verrataan eri maita keskenään tismalleen kuten siinäkin tehdään, havaitaan että esimerkiksi valtion koko korreloi positiivisesti pidemmän eliniän kanssa. Mitä suurempi valtio, sitä pidempi odotettu elinikä:

http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/file...

Sama juttu kuin aikaisemmassa kommentissa, tällä kertaa pystyakselilla eliniänodote. Samaa näyttää myös valtion koon ja lapsikuolleisuuden vertailu:

http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/file...

Mitä pienempi valtio, sitä suurempi lapsikuolleisuus.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #41

Vielä rautalangasta: automatisaatio - jos blogissani luettelemani viat korjataan - tuottaa muun muassa työajan lyhenemistä palkkauksen pysymisen samana tai yrityksellä on tuottavuuden lisääntyessä varaa maksaa parempaa palkkaa ja ylipäätään sopiminen palkoista tapahtuu työnantajan ja työntekijän välillä joustavamman ja vapaammin (ei keskitetysti ja kollektiviisesti kuten nyt) kun työmarkkinakartelli on purettu.

Vapaassa yhteiskunnassa omistamaton ihminen on todellakin vapaa hankkimaan omaisuutta, kehittämään itseään yms. Unohdat että vapaa yhteiskunta on huomattavasti monimuotoisempi ja hajautetumpi ja mahdollisuuksia täynnä kuin nykyinen "kaikki samaan muottiin" ahdas ja vain näennäisen vapaa yhteiskunta.

Esimerkiksi nyt pitkäaikaistyöttömillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia parantaa elämäntilannettaan. Vaikkapa yrittäjäksi ryhtyminen on tehty sääntelyillä ja korkeilla veroilla mahdottomaksi. Entä asunnon hankkiminen, ei tule mitään asunnon hinnoissa olevan ilman takia eli kuplatalouden takia eikä muunkaan omaisuuden (turvaksi) kartuttaminen ole mahdollista. Säästämisen syö inflaatio. Edes vapaaehtoista työtä työttömät eivät saa tehdä. Ylipäätään ei mitään oma-aloitteista. Nämä kaikki olisivat taas erittäin mahdollisia vapaassa yhteiskunnassa.

Tuloeroista vielä, oma kommenttini:

1. Tuloerot eivät ole ongelma jos ne ovat luontaisesti syntyneet. Nyt esimerkiksi poliittisen valtaeliitin jäsenen ja työttömän välillä oleva tuloero on ongelma tai muun sääntelyn aiheuttama, esimerkiksi apteekkariksi pääsee vain harvat ja valitut(virkamiehet päättävät kuka pääsee)
2. Tuloeroilla ei ole merkitystä vaan sillä mitä alhaisimmat tulot ovat, tuleeko toimeen(onko ostovoimaa)
3. Tuloeroja tulee aina olemaan, koska eihän esimerkiksi huippulääkärillä ja vähemmän kouluttautuneella siivojalla voi olla samoja tuloja. Tuloeroja tulee olemaan myös sen takia että toiset ovat - josta tosiasiasta edellisessä kommentissani puhuin - lahjakkaampia, kyvykkäämpiä, osaavampia, ahkerampia kuin toiset. Ja erilaisia kuin toiset.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #45

Ei, et väännä mitään rautalangasta, vaan "keskustelet" toteamuksin.

"automatisaatio - jos blogissani luettelemani viat korjataan - tuottaa muun muassa työajan lyhenemistä palkkauksen pysymisen samana tai yrityksellä on tuottavuuden lisääntyessä varaa maksaa parempaa palkkaa ja ylipäätään sopiminen palkoista tapahtuu työnantajan ja työntekijän välillä joustavamman ja vapaammin (ei keskitetysti ja kollektiviisesti kuten nyt) kun työmarkkinakartelli on purettu."

Usealla yrityksellä olisi jo nyt varaa maksaa suurempia palkkoja tinkimällä voitoista, mutta kun eivät maksa. Päätösvalta yrityksen asioista osakeyhtiölainsäädännön perusteella on täysin yhtiön omistajien niskoilla, ja heidän primäärimotiivinsa on voitto. Jos yrityksen voitot kasvavat, omistajat ovat tyytyväisiä mutta mitään intressiä palkkojen kasvattamiseen heillä ei sen vuoksi ole. Sensijaan jos työvoiman kysyntä heikkenee ja siten tarjonta kasvaa, voivat työnantajat maksaa pienempää palkkaa koska työntekijät ovat epätoivoisempia ja valmiimpia työskentelemään pienempääkin palkkaa vastaan.

Ylipäätään tuo palkka-kasvaa-olettamus on aivan täysin koominen jos sillä perustein argumentoidaan ay-liikkeiden kollektiivista neuvotteluvaltaa vastaan. Koska työnantajalla olisi mahdollisuus maksaa pienempää palkkaa, hän hyvää hyvyyttään päättäisikin maksaa enemmän. Juuri noinhan sen täytyy mennä! Jotenkin tuo ei myöskään sovi mitenkään esimerkiksi EK:n, ajatuspaja Liberan tai edes sinun(sinun tapauksessa tietääkseni kuitenkin vain julkistalouden osalta) liian korkeista palkoista itkemiseen. Palkkoja siis halutaan laskea argumentoimalla että ne nousisivat jos työnantajat saisivat vapaammat kädet laskea niitä.

"Vapaassa yhteiskunnassa omistamaton ihminen on todellakin vapaa hankkimaan omaisuutta, ..."

Jos hän ei syystä tai toisesta kykene tuottamaan yhdellekään omistajalle lisäarvoa, miten hän hankkii omaisuutta?

"Unohdat että vapaa yhteiskunta on huomattavasti monimuotoisempi ja hajautetumpi ..."

Täysin uskon asia.

"Vaikkapa yrittäjäksi ryhtyminen on tehty sääntelyillä ja korkeilla veroilla mahdottomaksi"

Ei todellakaan ole. Et myöskään näe metsää puilta. Kysynnän laskeminen syö yrittäjien pusseista paljon pahemmin kuin mitkään verot tai sääntely.

On paljon helpompi olla yrittäjänä maassa, jossa verot ovat 60% ja jokainen kansalainen kuluttaa tuhat euroa kuukaudessa huvitteluun kuin maassa jossa verot ovat 0%, 95%:lla kansasta ei ole varaa kuluttaa senttiäkään huvitteluun ja rikkain 5% kuluttaa vain ulkomailla.

"Tuloerot eivät ole ongelma jos ne ovat luontaisesti syntyneet."

Tuloerojen moraalisella oikeutuksella ja niiden pragmaattisilla seurauksilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Jos tuloerot vaikuttavat tavalla tai toisella esimerkiksi lapsikuolleisuuteen, ei lapsikuolleisuuden kannalta ole mitään merkitystä miten tuloerot ovat syntyneet tai kuka ne oikeuttaa ja kuka tuomitsee.

"Tuloeroilla ei ole merkitystä vaan sillä mitä alhaisimmat tulot ovat"

Alueen hintataso kehittyy kaikkien tulojen, ei vain heikoimpien tulojen mukaan. Samoin myös esimerkiksi sosiaalinen tyytymättömyys useimmiten kumpuaa subjektiivisista tuloeroista, ei absoluuttisista tuloista. Keskiajan maaorjilla oli absoluuttisesti paljon paremmat olot kuin kivikauden metsästäjä-keräilijöillä, mutta silti kehtasivat pentele kapinoida.

"Tuloeroja tulee aina olemaan, koska eihän esimerkiksi huippulääkärillä ja vähemmän kouluttautuneella siivojalla voi olla samoja tuloja."

Ehkä ei, ehkä voi, se jääköön motivaatiotutkijoiden huoleksi. Onhan se täysin utopistinen ajatus että joku nauttisi työstään ja tekisi sitä tekemisen vuoksi.

"Tuloeroja tulee olemaan myös sen takia että toiset ovat - josta tosiasiasta edellisessä kommentissani puhuin - lahjakkaampia, kyvykkäämpiä, osaavampia, ahkerampia kuin toiset. Ja erilaisia kuin toiset."

Markkinat ovat täysin kelvoton työkalu tulojen jakautumiseen lahjakkuuden, kyvykkyyden, osaamisen tai ahkeruuden mukaan. Esimerkiksi maailman paras keksijä voi tehdä yritykselle sadan miljardin tulot ja muuttaa koko ihmiskunnan historiaa keksinnöllään, mutta silti saada työstään alle sadasodan siitä korvauksesta jonka tuon firman perinyt räkänokkakakara tienaa istuessaan kartanonsa sohvalla kokkelipäissään.

Nyt lopetan pään hakkaamisen seinään. Kaikki(todennäköisimmin ei kukaan) jotka tähän asti keskustelua viitsivät lukea ymmärtävät jo varmasti että ongelma ei ole siinä ettetkö sinä kykenisi näkemään ideologiasi reikiä, vaan että et suostu niitä näkemään.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #38

Varallisuus on aina ollut vallan väline .Aina se, jolla on valtaa sanelee mitä markkinoille tuotetaan ja mitä asiakkaat joutuvat ostamaan.

Nyyaikainen tuotekehitys vaatii paljon rahaa eli varallisuutta eikä yksityinen pääse markkinoille kovinkaan helposti.Ja jos pääsee niin isot ostavat kaikki potentiaaliset kilpailijat pois markkinoilta tai ahdistavat hinnoittelulla konkurssiin.

Säästöjä ei tarvita enää, sillä pankit kykenevät luomaan rahaa aivan itse eli kun pankki lainaa niin se luo tarvittavan rahamäärän.

Ja pääomia maailamssa on , itse asiassa 700-800 biljoonaa dollaria eli n 11-12 kertaa maailman reaalitalous

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #50

Joutuvat ostamaan? Vapaa markkinatalous on nimenomaan vapaaehtoista. Toisin kuin verovaroilla tuotetut "palvelut". Itse esimerkiksi en osta paljon muuta kuin ruokaa vaikka on paljon tuotteita markkinoilla.

Yksityinen eli pienyrittäjä ei pääse nimenomaan markkinoille blogissani mainitsemani syiden takia eli erityisesti kovan verotuksen ja sääntelyn takia. Tämä oli blogini ydinpointti, ydinsanomaa.

Vapaiden markkinoiden aiheuttama monopolisointi on vain sitkeästi elävä myytti. Todellinen kilpailu ja vapaa lainsäädäntö pitää huolen että monopoleja ei vapaassa yhteiskunnassa pääse syntymään. Vain valtio aiheuttaa monopoleja kollektivisella lainsäädännöllään.

Säästöjä nimenomaan tarvitaan sillä tyhjästä ei mitään synny. Nyt kuplaa (=tyhjästä "luotu" rahaa)suurennetaan koska sitä ei alussa(pienenä) haluttu puhkaista ja nyt sitä ei enää uskalleta puhkaista.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #51

Juuri nyt käydään oikeutta metsäkartellin seurauksena. Laki kieltää kartellit, joten se ei syntynyt sääntelyn seurauksena , se syntyi sääntelystä huolimatta

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #52

Ei kiellä kaikkia kartelleja vaan sallii ja jopa edistää työmarkkinakartellia.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #53

Propagandakommentti, väistit kannanoton suurten yritysten tosiasialliseen kartelliin , luonnoliseen tai sovittuun

Olet vain jostain syystä katkera

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #54

Metsäkartelli syntyi markkinatalouden puutteesta eli tässä sinulle "katkeruutta" toisinsanoen seikkaperäinen selvitys asiasta väitöskirjan tehneelta tutkijalta...

http://paavokuronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18255...

http://paavokuronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18255...

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #55

Metsäteollisuus vaatii valtavia investointeja.Ei kukaan vaaranna pääomaansa kipailulla

Markkinatalous ei koskaan toimi, kukaan järkevä ihminen ei kilpaile.

Olen matkoillani seurannut puunjalostusteollisuutta, koska suomaliset sitä konsultoivat.Jos tarvitaan suuria pääomia niin ei investointeja aseteta kilpailulle alttiiksi eikä valtio tai valtion puute estä kartellin syntymistä.

Se syntyy ilman sopimuksiakin

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #56

Korjaus: kukaan helpompaa tietä haluava ei kilpaile, jos se vaan on mahdollista

ja "yllätys yllätys" valtio kernaasti sen helpomman tien mahdollistaa...

    "‎Kun ostamista ja myymistä säännellään lailla, ensimmäisenä aletaan ostaa ja myydä lainsäätäjiä." - P.J. O'Rourke
Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #57

Ei tuohon tarvita valtiota, jokainen suuren yrityksen johtaja ajattelee ihan omilla aivoillaan. Samoin jokainen sijoittaja.

Pitää muistaa Kourin säännöt: Sääntö numero 1 Jos sijoitus sisältää riskin , älä sijoita omia rahoja

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #58

No jos joku vapaaehtoisesti antaa sijoittaa omia rahojaan tuollaiseen niin omapa on häviönsä tai voittonsa.

Tämä siis eri asia kuin veronmaksajien(ei vapaaehtoista) rahojen käyttö.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #59

Yksityinen raha tuolla paperiteollisuudessa pyörii ja kilpailukin on yksityisten yritysten välistä, ei se silti kilpailua luo

Esa Niemi

Eiköhän nämä syyt ole kaikki sidoksissa toisiinsa.

Kirjoituksesi voi pitää osittain paikkaansakin, mutta on myös riippuvainen miten työttömyyttä mitataan, työpaikkojen luonnetta tai ovatko nämä taloudellisesti kannattavaa.

1950-luvulta lähtien yksityisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet, vaikka väestön määrä on noussut n. 1,5 miljoonaa. Julkisen sektorin työpaikat ovat nelinkertaistuneet. EVA-raportti kuvio 4:

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/tieto...

Työpaikkojen luonne on myös muuttunut, vakituisten kuukausipalkkaisten töiden sijaan työt ovat nousevan trendin mukaan osa-aikaisia, nollasopimuksia, määräaikaisia, maahanmuuttajien tai ulkomaalaisten palkan/työehtojen dumppauksella saadaan hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta ongelmallista työllistämistä jne.

Tilastokeskuksen työllisyystutkimuksen työllisyyden määritelmä on vähintään 1 tunti töitä vuoden viimeisellä viikolla. Väitteesi sisältää siis paljon tempputyöllistämistä eikä ota huomioon onko työ taloudellisesti kannattavaa tekijälleen tai hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta. Voimme siis kutakuinkin sanoa, että automatisointi lisää julkisen sektorin työllisyyttä, muuttaa työn luonnetta ja alentaa yksityisen sektorin työllisyyttä. Automatisoinnille ei mahda mitään eikä sitä ole syytä estää, mutta vastaanottokyvyn ylittävää maahanmuuttopolitiikkaa ei voi jatkaa. Rakenteelliset ongelmat ovat myös olemassa ja näiden yhteisvaikutus on kilpailukyvyn kannalta ongelmallinen.

Anna-Leena Nieminen

Pidän tempputyöllistämistä yhtä kuin työttömyys eli sillä ei ole mitään tekemistä työllisyyden kanssa vaan työttömyyttä on yhä edelleen vaikka kuinka temppuiltaisiin, esim palkkatukityö.

Ja ehei, automatisointi ei alenna yksityissektorin työllisyyttä vaan blogissani mainitsemani syyt eli "rakenteelliset ongelmat".

Olen tietoinen linkittämästäsi EVA:n raportista, julkisen sektorin työpaikat ovat lisääntyneet yksityisen sektorin työpaikkojen kustannuksella

Palkat ovat myös nousseet valtiolla huomattavasti enemmän kuin yksityisellä

http://www.stat.fi/til/pra/2012/pra_2012_2013-10-1...

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

automaatio ei sinällään aiheuta työttömyyttä viellä. pitkällä aikavälillä kyllä koska aikaa myöten robotit tekevät kaiken työn paremmin kuin ihmiset.

tällä hetkellä työttömyyden poistamiseen olisi yksi helppo keino. alv poistaminen.
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18299...

taloudessa on neljä teoriaa työttömyyden syistä:
1. työhaluttomuus (esimarxilainen taloustiede, 1700)
2. riistoasteen laskeminen (marx, 1867)
3. ostovoiman puute (keynes, 1930)
4. teknologian aiheuttama työttömyys (jeremy rifkins, 1980)

tällä hetkellä me noudatetaan esimarxilaista oppia pyrkien pakottamaan ihmisiä töihin.

jos ostovoima säilytetään ennallaan ja teknologia kehittyy, seurauksena on erittäin nopea työttömyyden kasvu koska tuottavuus kehittyy 3%. tällöin työvoiman tarve alenee 3% vuoteen.

mikäli ostovoiman annetaan laskea elikkä työttömille ei hankita korvaavaa tuloa, palkkoja ei koroteta 3%, syöksy kiihtyy:
100 töissä,ostovoima 100, tuotos 100
97 töissä, tuotos 100
92 töissä,
84 töissä,
74 töissä,
64 töissä,
54 töissä,
44 töissä,

15 vuoden kuluttua on töissä 4 henkilöä

helpoin keino taata täystyöllisyys olisi maksaa työttömälle 2 x palkka kansalaispalkkana. jokainen uusi työtön työllistäisi kaksi työtöntä. järjestelmä olisi itsensä tasapainottava eikä vahvistavaa syöksyä aikaansaava kuten nykyinen.

Pekka Heliste

Eniten työtunteba tehtiin 1900=luvun alussa. Koneellituminen ja sitä kautta tuottavuuden lisääntyminen ja työn vähentyminen kanavoitiin voittoihin'palkkoihin ja ennen kaikkea työajan lyhentämiseen

Yleisen työajanlyhentäminen loppui 90-luvun lamaan ja sen jälkeen työtä on jaettu työttömyyden kautta. Niinpä työttömyys onkasvanut vuoden. 1989 80000:sta tämän päivän 450000:een

Toinn merkittävä syy on työajan pidentäminen eli elinikäisen työajan pidentäminen poistamalla varhaiseläkkeet ja nostamalla eläkeikää

Pekka Heliste

Työpaikat häviävät kaiken aikaa tuottavuuden nousun ja tuotteiden kuolemisen kautta. ETLAn arvion mukaan n5% häviää noiden syiden vuoksi.

Kasvu ja uudet tuotteet synnyttävät uusia työpaikkoja. ETLAn mukaan viimeiset 20 vuotta kasvu on luonut suurin piirtein saman verran työpaikkoja kuin on hävinnyt. Lamat ja nousukaudetpientä värinää lukuun.
Meillä oli n 2,5 miljoonaa työpaikkaa 1989 ja 2012 saman verran

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Kehitys edistyy.

Automaatio ei tietenkään ole kehityksen päätepiste. Seuraavana tulossa tekoäly. Tekoälyn alkuvaiheen sovelluksia on jo. Linkitetyssä artikkelissa joitain lisälinkkejä.

Ja edelleenkään ei kannata heittää kirvestä kaivoon. Se taitaa tässäkin muutoksessa olla tavallisen turhaa. Yksi asia on varma: Työn sisältö muuttuu.

Erittäin todennäköistä on, että työhön itse asiassa saattaa tullakin enemmän sisältöä. Lisääntykö vai väheneekö työn määrä? Siitä on lähinnä arvauksia tällä hetkellä.

Ajatuksia herättävä artikkeli. Lainaus:
“The answer is surely not to try to stop technical change,” Mr. Summers said, “but the answer is not to just suppose that everything’s going to be O.K. because the magic of the market will assure that’s true.”

Jos haluaa pysyä työmarkkinoilla, kannattanee miettiä, että millaisia valmiuksia muuttuneeseen tilanteeseen tarvitaan. Ja sitten alkaa tekemään työtä saadakseen juuri niitä valmiuksia.

Jos kävisi niin, että työn määrä ei lisääntyisikään, voi yksi monista teistä eteenpäin olla tämä, jonka tuo esille Hesarin tiedetoimittaja Jani Kaaro.

Anna-Leena Nieminen

Ei, täydellistä yhteiskuntaa ei ole mutta yhä täydellisempään pitää pyrkiä ja varsinkin aitoon.

Valtio aiheuttaa työttömyyttä ja nöyryyttää sitten heitä. Valtion turvaverkko on todellisuudessa köyhien kalastusverkko.

Työttömien pitäisi kritisoida järjestelmäämme eli demokraattista sosialismia esimerkiksi vaatimalla äänioikeuden poistamista julkisen sektorin työntekijöiltä ja valtiolta etuuksia saavilta.

Toimituksen poiminnat