*

Uskalla ajatella toisin "Poliitikot eivät koskaan syytä sinua ahneudesta kun haluat muiden rahoja, ainoastaan silloin kun haluat pitää omasi" - Joseph Sobran

Prakseologiasta uusi paradigma?

  • Prakseologiasta uusi paradigma?

Vallalla oleva positivistis-empirismi-oppi johtaa yhteiskunnalliseen relativismiin eli "kaikki kelpaa", kieltäessään  a priori totuuden ihmisen toiminnan yhteiskunnallisesta todellisuudesta,  jolloin yksilönvapautta voidaan rajoittaa, omistusoikeuksia rikkoa ja vapaat markkinat sivuuttaa, kollektiivista lainsäädäntöä laajentaa ja valtion menoja lisätä.

 

Positivistis-empirismi  perustaa näkemyksensä yhteiskunnallisesta totuudesta tieteellisyyteen kokemusperäisestä testauksesta  johtamalla. Näin positivistis-empiristit voivat tehdä yhteiskuntakokeiluja toisinsanoen tehdä kansalaisista koekaniineja. Ja jos kokeilu epäonnistuu niin positivistis-empiristit väittävät ettei koekaniineita ole testattu tarpeeksi.

 

Kantin mukaan tietämyksen alkuperä ei tule meille kokemuksen ja todellisuuden havainnoinnin kautta vaan  juontuu kattavista periaatteista, jotka ihmisen mieli omaa ennen mitään kokemusta.

 

Empirismi kärsii näin ollen loogisista puutteellisuuksista, koska se väittää kaiken tiedon alkuperän perustuvan kokemusperäiseen testaukseen ja havainnointiin.

 

Ja koska positivistis-empirismi jättää loogisen perustelun huomioimatta ja sen johtaessa yhteiskunnalliseen relativismiin(“kaikki kelpaa”) se pohjustaa tietä kollektivismiin, sosialismiin ja totalitarismiin.

 

Yksi taloustieteen koulukunta poikkeaa vahvasti muista: itävaltalainen koulukunta, joka perustuu a priori tieteeseen, jonka väitteille voidaan antaa tinkimätön looginen perustelu.

 

Esimerkki a priori arvostelmasta taloustieteessä: Tiedämme ihmisten toimivan; se on tosi a priori propositio, koska loogisesti ei ole mahdollista ajatella etteivät ihmiset toimi.

 

Prakseologia* - ihmisen toiminnan logiikan tiedettä - jota termiä  itävallan koulukunnan johtohahmo taloustieteilijä Lv Mises käytti voisi olla uusi paradigma, vallankumouksellinen tiede joka kumoaa vanhan paradigman, positivistis-empirismin.

 

Prakseologia ei kerro, kuinka ihmisen tulee toimia vaan mitä tapahtuu, jos ihminen toimii. Prakseologia on arvovapaata.


 

Esimerkiksi  rahan tarjonnan inflaatiosta  prakseologia vetää johtopäätöksen, että rahan tarjonnan keinotekoinen kasvattaminen johtaa taloudessa loogisesti resurssien virheelliseen kohdentamiseen. Mutta jos ihmiset eivät suostu ymmärtämään tätä tärkeää päätelmää, silloin prakseologia analysoi sen toiminnan kustannuksia kuinka ihmiset nyt toimivat, eikä sen kuinka he toimisivat, jos he olisivat muuta kuin mitä he todella ovat. - osa 6*

 

Prakseologiassa ihmisiin ei suhtauduta elottomina objekteina kuten positivistis-empirismissä vaan yksilöllisiin toimiviin ja vapaan tahdon omaaviin ihmisiin, joilla on sisäiset tarkoituksensa, päämääränsä tai tavoitteensa ja Misesin mukaan koska ihmiset toimiessaan maailmassa käyttävät vapaata tahtoaan, heidän siitä seuraavaa käyttäytymistä ei voida koskaan kodifioida kvantitatiivisiksi historiallisiksi ”laeiksi”. Siten taloustieteilijöille on toivotonta ja harhaanjohtavaa pyrkiä ihmisen toiminnassa päästä ennustettaviin tilastollisiin lakeihin ja korrelaatioihin. Jokainen tapahtuma ja teko ihmiskunnan historiassa on erilainen ja ainutkertainen, seurausta vapaasti toimivista ja kanssakäyvistä henkilöistä; sen vuoksi taloudellisista teorioista ei voi olla tilastollisia ennustuksia tai ”testejä”.

 

Prakseologia olisi näin ollen todella mullistava uusi paradigma, koska hyvin pitkään ja laajasti “yhteiskuntasuunnittelijat” ovat hallinneet  ja suunnitelleet taloutta ja  ihmisiin suhtauduttu  elottomina objekteina, testattu ja harjoitettu yhteiskunnallisia kokeiluja luonnontieteisiin ja historialliseen dataan perustuen.

 

Perustuessaan  a priori totuuteen ja suhtautuessaan  ihmisiin yksilöllisinä ajattelevina ja toimivina, motiiveiltaan monimutkaisina elävinä olentoina prakseologia  johtaisi tietämyksen alkuperään, kattaviin periaatteisiin ja mahdollistaisi näin moraaliltaan terveen vapaan yhteiskunnan syntymisen.


 

lähteet

http://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/apriorisimi/

*https://www.youtube.com/playlist?list=PL365B062D495E8FF9 (selkeä suomenkielinen videosarja Prakseologiasta)

http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/mises/osa1/luku6/

 

Kuvan lähde 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Prakseologiasta uusi paradigma?"

Olen ottanut tavakseni vastata myöntävästi, jos kirjoituksen otsikko on laadittu kysymyksen muotoon. Tällä kertaa joudun kuitenkin ns. passaamaan: en osaa sanoa. En todellakaan kykene ottamaan kantaa, pitäisikö praso... parkos... pakre... no siis tuohon paradigmajuttuun.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Harhainen paradigma. Yhteiskuntatieteet ovat oppimisjärjestelmiä, jotka muuttavat ajanmittaan käyttäytymistä:

http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/typol...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Toki kokemuksen perusteella tiedetään ihmisen toimivan.
Oletko lukenut Leninin kritiikki empirismistä? Se on suurelta osalta ajankohtainen edelleen.

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen

Yksi taloustieteen koulukunta poikkeaa vahvasti muista: itävaltalainen koulukunta, joka perustuu a priori tieteeseen, jonka väitteille voidaan antaa tinkimätön looginen perustelu."

Olet kuin kreationistit. Jättäät vastaamatta esitettyyn kritiikkiin ja paukahdat pian samoin teesein jostain muualta esiin. Olen esittänyt sinulle miksi sinun markkinaliberaali maailmankuvasi kärsii ihan samanlaisista moraalisista ja loogisista sudenkuopista kuin nekin ajattelutavat ja ideologiat joita parjaat. Ainoa vastauksesi kritiikkiin on ollut: "minä en näe niitä sellaisina". Miksi tarkelleen vaikkapa kommunismin sudenkuoppia ei voisi kuitata samanlaisella vähättelyllä?

Anna-Leena Nieminen

Voit tietenkin kuitatata kommunismin sudenkuopat vähättelyllä ja juuri parhaillaan niin laaja-alaisesti ja syvästi tehdäänkin kuten tässä(kin) blogissani toin esille, mutta se(ideologia, yhteiskunnallinen relativismi) ei tule kestämään vaan johtaa pahimmillaan kolmanteen maailmansotaan.

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen

Minä en niin tee. Huomautin vain että kommunismia voidaan puolustaa aivan vastaavanlaisella vähättelyllä kuin sinä teet väittäessäsi omaa ideologiaasi ongelmavapaaksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miten niin uusi ismi? Jos on lähes sata vuotta vanha.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Kantin mukaan tietämyksen alkuperä ei tule meille kokemuksen ja todellisuuden havainnoinnin kautta vaan  juontuu kattavista periaatteista, jotka ihmisen mieli omaa ennen mitään kokemusta."

Noh..siinä se sitten tuli.

Risto Koivula

" Prakseologiasta uusi paradigma?

4.7.2014 08:11 Anna-Leena Nieminen

Vallalla oleva positivistis-empirismi-oppi johtaa yhteiskunnalliseen relativismiin eli "kaikki kelpaa", kieltäessään a priori totuuden ihmisen toiminnan yhteiskunnallisesta todellisuudesta, jolloin yksilönvapautta voidaan rajoittaa, omistusoikeuksia rikkoa ja vapaat markkinat sivuuttaa, kollektiivista lainsäädäntöä laajentaa ja valtion menoja lisätä. "

RK: Ihmisellä EI OLE mitään geneettistä "Apriori"-tietoa, eikä ole "Luonnonoikeutta" eikä "geneettistä yhteiskuntajärjestelmää": Ja jos jokin jälkimmäinen olisi, niin paperidollarihuijaukselle rakentusva monopolikapitalistinen rosvoimperialismi olisi kaikista tunnetuista yhteiskunnista EHDOTTOMASTI MAHDOTTOMIN sellaiseksi!

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Innate+...

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/02/noam-ch...

AN: " Positivistis-empirismi perustaa näkemyksensä yhteiskunnallisesta totuudesta tieteellisyyteen kokemusperäisestä testauksesta johtamalla. "

RK: Aivan samoin tekevät mm. dialektiset materialistitkin.

Jotkut muut katsovat Raamatusta ja Koraanista, mutta nekään ohjeet varsinkaan eivät suinkaan ole kokeilusta irrallaan, vaan kultturievoluution tulosta osaltaan.

AN: " Näin positivistis-empiristit voivat tehdä yhteiskuntakokeiluja toisin sanoen tehdä kansalaisista koekaniineja. Ja jos kokeilu epäonnistuu niin positivistis-empiristit väittävät ettei koekaniineita ole testattu tarpeeksi. "

RK: "Yhteiskuntia testataan, samalla kun niitä kehitetään poliittisesti, eikä kansalaisia.

AN: " Kantin mukaan tietämyksen alkuperä ei tule meille kokemuksen ja todellisuuden havainnoinnin kautta vaan juontuu kattavista periaatteista, jotka ihmisen mieli omaa ennen mitään kokemusta. "

RK: Tämä "tieto" on tasna yhtä väärä kuin että "siuluumme asettuu joko Jumala tai Perkele sitä ohjamaan " (Luther)

AN: " Empirismi kärsii näin ollen loogisista puutteellisuuksista, koska se väittää kaiken tiedon alkuperän perustuvan kokemusperäiseen testaukseen ja havainnointiin. "

RK: Tuon on nimenomaan empiiristen menetelmien etu eikä vika.

AN: " Ja koska positivistis-empirismi jättää loogisen perustelun huomioimatta ja sen johtaessa yhteiskunnalliseen relativismiin(“kaikki kelpaa”) se pohjustaa tietä kollektivismiin, sosialismiin ja totalitarismiin. "

RK: Puuta heinää. Mikään "looginen perustelu" ei ole premisseiltään irrallaan empiriasta, jos se on tieteellinen.

AN: " Yksi taloustieteen koulukunta poikkeaa vahvasti muista: itävaltalainen koulukunta, joka perustuu a priori tieteeseen, jonka väitteille voidaan antaa tinkimätön looginen perustelu.

Esimerkki a priori arvostelmasta taloustieteessä: Tiedämme ihmisten toimivan; se on tosi a priori propositio, koska loogisesti ei ole mahdollista ajatella etteivät ihmiset toimi. "

RK: Se on empiirinen perustelu.

AN: Prakseologia* - ihmisen toiminnan logiikan tiedettä - jota termiä itävallan koulukunnan johtohahmo taloustieteilijä Lv Mises käytti voisi olla uusi paradigma, vallankumouksellinen tiede joka kumoaa vanhan paradigman, positivistis-empirismin.

Prakseologia ei kerro, kuinka ihmisen tulee toimia vaan mitä tapahtuu, jos ihminen toimii. "

Kaikki tiede tekee noin. Moraali on erikseen, niin tärkeää kuin se onkin.

" Prakseologia on arvovapaata. "

RK: Kissan paskat "arvovapaata". Arvot ovat päämääriä, ja inhimillinen toiminta on päämäärärationallista.

AN: " Esimerkiksi rahan tarjonnan inflaatiosta prakseologia vetää johtopäätöksen, että rahan tarjonnan keinotekoinen kasvattaminen johtaa taloudessa loogisesti resurssien virheelliseen kohdentamiseen. Mutta jos ihmiset eivät suostu ymmärtämään tätä tärkeää päätelmää, silloin prakseologia analysoi sen toiminnan kustannuksia kuinka ihmiset nyt toimivat, eikä sen kuinka he toimisivat, jos he olisivat muuta kuin mitä he todella ovat. - osa 6*

Prakseologiassa ihmisiin ei suhtauduta elottomina objekteina kuten positivistis-empirismissä vaan yksilöllisiin toimiviin ja vapaan tahdon omaaviin ihmisiin, joilla on sisäiset tarkoituksensa, päämääränsä tai tavoitteensa ja Misesin mukaan koska ihmiset toimiessaan maailmassa käyttävät vapaata tahtoaan, heidän siitä seuraavaa käyttäytymistä ei voida koskaan kodifioida kvantitatiivisiksi historiallisiksi ”laeiksi”. "

Ei taloustieteessä varsinaisesti yksilöllisen käyttäystmisen lakeja tutkitakaan, vaan tuotantotaloudellisen systeemin lakeja. Toimiakaseen ne edellyttävät toimijoilta mm. psykologista tahtoa, eikä tuollainen "estä lakeja", mutta ne kyllä toisenlaisiksi.

Esimerkiksi marxilainen taloustiede tutkii nimenomaan näitä yhteiskunnallisia lakeja, EIKÄ OLETA NIIDEN OLEVAN "luonnontiedettä"!

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/05/kansan-...

AN: " Siten taloustieteilijöille on toivotonta ja harhaanjohtavaa pyrkiä ihmisen toiminnassa päästä ennustettaviin tilastollisiin lakeihin ja korrelaatioihin. Jokainen tapahtuma ja teko ihmiskunnan historiassa on erilainen ja ainutkertainen, seurausta vapaasti toimivista ja kanssakäyvistä henkilöistä; sen vuoksi taloudellisista teorioista ei voi olla tilastollisia ennustuksia tai ”testejä”. "

Ai Mises kiistää esimerkiksi arvolait? Jo Aristoteles huomasi, että yhteiskunnassa toivat sellaiset, mutta ei osannut selittää niitä.

AN: " Prakseologia olisi näin ollen todella mullistava uusi paradigma, koska hyvin pitkään ja laajasti “yhteiskuntasuunnittelijat” ovat hallinneet ja suunnitelleet taloutta ja ihmisiin suhtauduttu elottomina objekteina, testattu ja harjoitettu yhteiskunnallisia kokeiluja luonnontieteisiin ja historialliseen dataan perustuen. "

RK: "Prakseologia" olis yksi koleilu muiden joukossa.

AN: " Perustuessaan a priori totuuteen ... "

... se perustuu prättömälle haistapaskantieteelle, jota lisäksi kieltäydytää testaanasta!

" ...ja suhtautuessaan ihmisiin yksilöllisinä ajattelevina ja toimivina, motiiveiltaan monimutkaisina elävinä olentoina prakseologia johtaisi tietämyksen alkuperään, kattaviin periaatteisiin ja mahdollistaisi näin moraaliltaan terveen vapaan yhteiskunnan syntymisen. "

RK: Turha toivo. Sellainen voi syntyä vain paikkansapitävän tieteellisen tiedon pohjalta, sitten kun sellainen on riittävän kattavaa.

lähteet

http://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/aprio...

*https://www.youtube.com/playlist?list=PL365B062D495E8FF9 (selkeä suomenkielinen videosarja Prakseologiasta)

Anna-Leena Nieminen

"Esimerkki a priori arvostelmasta taloustieteessä: Tiedämme ihmisten toimivan; se on tosi a priori propositio, koska loogisesti ei ole mahdollista ajatella etteivät ihmiset toimi. "

RK: Se on empiirinen perustelu."

Aprioristinen väittämä: 2 + 2 = 4.

On mahdotonta kiistää ihmisen toimivan koska ihminen toimii kiistäessään. A priori.

Risto Koivula

Lauseen totuus ei riipu siitä, myöntääkö joku vai kieltääkö, määritelmällisempi. Esimerkiksi lause Marsissa om elollista materia, tai Marsissa ei ole elollista materiaa, jompi kumpi on tosi, mutta emme tiedä vielä varmasti, kumpi.

Toimituksen poiminnat