*

Uskalla ajatella toisin "Poliitikot eivät koskaan syytä sinua ahneudesta kun haluat muiden rahoja, ainoastaan silloin kun haluat pitää omasi" - Joseph Sobran

Sosialismi kukistetaan vain moraalisella vallankumouksella

  • Isompi häkki ei häkkiä hävitä
    Isompi häkki ei häkkiä hävitä
  • Vaarallista nautittavaksi - kollektivismi on luokiteltavissa erittäin vaarallisten  myrkkyjen joukkoon
    Vaarallista nautittavaksi - kollektivismi on luokiteltavissa erittäin vaarallisten myrkkyjen joukkoon
  • Kollektivistisen turvallisuuden myytti on suurimpia esteitä vapaan yhteiskunnan syntymiselle
    Kollektivistisen turvallisuuden myytti on suurimpia esteitä vapaan yhteiskunnan syntymiselle

Koko maailma on sosialistinen, mutta Suomi on erittäin sosialistinen erityisesti verotuksen kautta, jonka kokonaisaste on n. 70 %.  Myös sääntelyn osalta joka on yhä lisääntyvää, esimerkiksi EU lätkäisi valvontamaksun pankeille, joka luonnollisesti siirtyy kuluttajille. Puhumattakaan muista YK:n ja EU:n määräyksistä.

 

Sosialismin perinteiseen määritelmään ollaan siis lujaa vauhtia menossa. Tuotantovälineiden yhteisomistukseen ja keskusjohtoiseen suunnitelmatalouteen. Taloustieteilijä Lv Mises oli näkemyksessään oikeassa: keskitien politiikka johtaa sosialismiin. Nykymeno todistaa sen kiistatta.

 

Demokraattinen sosialismi on erittäin pahalaatuista pakkovaltaa*. Siinä kaikki ihmisen elämään liittyvä alistetaan yhteisesti käsiteltäväksi; vapaus riistettäväksi, omaisuus ja lapset anastettavaksi lainsäädäntö-, verotus- ja valtion koulutusmonopolin avulla.

 

Moraalinen vallankumous

 

Suuret ajattelijat, maailmankuulu kirjailija Leo Tolstoi, kansainvälisesti tunnettu libertaari professori Hans-Hermann Hoppe ja vähemmän tunnettu objektivistifilosofi David Kelley peräänkuuluttavat moraalin vallankumousta vapaan yhteiskunnan saavuttamiseksi.

 

Hoppe on tuonut esille demokratian ja marxilaisen myytin. Demokratian kieroutunut kaava, tulonjakopolitiikka pakkolunastaa omaisuutta parempituloisilta siirtäen sitä pienituloisille. Kaava on levinnyt jo maiden välille (EU). Tämä johtaa kaikkien köyhtymiseen tuottavuuden jatkuvasti alentuessa(kannustimia olla tuottaja vähennetään suosimalla tuottamattomia). Eturyhmät taistelevat ryöstetystä omaisuudesta. Demokratia on  moraalitonta ja epätaloudellista. Salakavala, pehmeä muoto kommunismista.

 

Marxilaisessa myytissä kuvitellaan olevan eturistiriitoja työnantajan(kapitalisti) ja työntekijän välillä. Ensimainitut ovat “riistäjiä” ja  “pahoja”ja jälkimmäiset “riistettyjä” ja  “hyviä”. Oikeasti eturistiriitoja on vain veronmaksajien ja -kuluttajien välillä. Mikään muu ei siis riistä ja ole paha kuin valtio verotusmonopolillaan. Hoppen mukaan tuottajien on alettava tuomaan tätä oikeaa eturistiriitaa esille  puhumalla siitä julkisesti ei tuottavia kohtaan  ja puolustauduttava sitkeästi poliitikkojen syytöksiä tuottajien ahneudesta yms. vastaan eli ottaa moraalisesti ylempi asenne ei tuottavia kohtaan. Ja paljastaa ja tuomita poliittinen luokka heille. Toisinsanoen tavoitella moraalista vallankumousta.

 

Kelley ehdottaa neljättä vallankumousta, “... mutta ihmiskunta ei ole koskaan ottanut välimatkaa menneisyytensä etiikkaan. Eettinen periaate, jonka mukaan yksilön kyky on yhteiskunnallinen avu ei sovi yhteen vapaan yhteiskunnan kanssa. Jotta vapaus säilyisi ja kukostaisi, tarvitsemme neljännen vallankumouksen, moraalisen vallankumouksen, joka vakiinnuttaa yksilön moraalisen oikeuden elää omasta puolestaan. Toisinsanoen kyseenalaistamaan altruistista ja kollektiivista etiikkaa, uhrautumista toisten hyväksi.

 

Tolstoi sanoo, että kestävää kehitystä ei voi tapahtua kuin sisäisesti eli moraalisella vallankumouksella.


 

Yhteenveto: Minkäänlaisilla kahleilla henkistä kehitystä ja vapautta ei koskaan saavuteta.  Väkivalta on väkivaltaa vaikka kuinka hienovaraisesti sitä toteuttaisiin. Isompi häkki ei häkkiä hävitä. Kultaisetkin kahleet taannuttavat ja romahduttavat yhteiskunnan ja moraalin.

 

On siksi aika moraalisen vallankumouksen

 

- myytit murtaa

- valheet paljastaa

- tosiasiat tunnustaa

- poliitikot tuomita

- kollektivismi kyseenalaistaa

 

Näin todellinen vapaus saavutetaan

kun vastuu oikeuksineen ei etuoikeuksineen ihmisen elämästä siirtyy hänelle itselleen.


 

 

 

* Pakkovaltaa ovat kaikki kollektiivisiin ideologeihin perustuvat järjestelmät, sosialismi(sen eri muodot) kommunismi, etatismi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (91 kommenttia)

Aslak Koivuila

A-L Nieminen kirjoitti:
"- valheet paljastaa
- tosiasiat tunnustaa"

Kun valhe on todellisten työtömien määrä, siihen työkyvyttömien ja lisäksi eläkeläisten määrä ja tietenkin se, että lama on pysyvä ja syvenevä.
Eutanaasiako peliin, vai toivotaanko, että hoitmattomasta hammaskalustosta lähtee sepsis ?

Anna-Leena Nieminen

Ay-liikkeen erityisasema ja työmarkkinasääntely purkaa,
kollektiivinen lainsäädäntö vapauttaa,
ihmiset syvästä dogmaattisesta unesta herättää

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Jeps. 1800-luvulta voidaan katsoa, miten "näkymätön käsi" kohteli työläisiä ennen ay-liikettä. Se, että ay-liike on osittain jäykkä ja kaipaisi uudistumista ei tarkoita, ettei sen perustehtävä olisi oikeutettu ja tärkeä.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #26

Äsh...tämän joutuu lähes joka kerta sanomaan uuudelleen ja uudelleen :(

Eli luitko tarkkaan kommenttini? Kirjoitin erityisasema eli ay-liikkeen kartelliasema pitää purkaa

Miksi ihmeessä minä joka kannatan täysin vapaata yhteiskuntaa voisin kannattaa yhdistysmisvapauden kieltämistä??

Aslak Koivuila Vastaus kommenttiin #28
Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #38

Myytti number 10 857.

Sosialismin myytti ja valhe on, että joku takaisi toisen elämän.

Marxilaiseen myyttiin - jonka blogissani jo mainitsin - sisältyy kurjuuden pelko. Eli kuvitellaan, että jos laissez-faire-kapitalismia ei rajoiteta niin kurjuus vallitsee.

Myytin puhkaisee, se että täysin vapaassa yhteiskunnassa myös lainsäädäntö on vapaata ja kilpailevaa, joten kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet tarvittaessa puolustaa itseään ja kuten olen sanonut - toteuttaa itseään.

Kalevi Wahrman

Niemiseltä on tainnut jäädä lukematta Ricardo, Smith ja Marx. Mututieto on vaarallista.

Anna-Leena Nieminen

Se vasta vaarallista onkin jos ei ajattele itse ja edisty ajattelussaan...

    "Työn arvoteoria oli seurausta David Ricardon erehdyksestä hänen jatkaessaan Adam Smithin virhettä tulkita tuotannon kokonaiskustannukset arvona. Marx ymmärrettävästi jatkoi tulkintaansa Ricardon teorian pohjalta ja päätteli näiden kulujen palaavan takaisin työn kustannuksiin tuotantohyödykkeiden ollessa ”jäädytettyä työtä. Vaihtoehtoinen teoria, oikea arvoteoria, pitää arvoa subjektiivisena. Subjektiivinen arvoteoria määrittää, ettei tuotteilla ole luontaista arvoa ja että tuotteet ovat arvokkaita ainoastaan siinä määrin kuin on olemassa tuotetta haluava arvostaja.”"

http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/opas/arvo...

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Nyt ei kannattaisi sekoittaa arvon ja hinnan käsitteitä keskenään. Hinta määrittyy kysynnän ja tarjonnan vaikutuksesta, ja hinta=arvo jos markkinat toimivat ideaalisti. Eli siis harvemmin hinta ja arvo kohtaavat, tällaisessa "vapaassa" uusliberalismissa. Tottakai vesipullo maksaa aavikolla maltaita, vaikka sen arvo on laskennallisesti sama kuin muidenkin linjalla tuotettujen pullojen. Tuo "subjektiivisuus", sinun mukaasi "oikea arvoteoria", on juuri monilta osin johtanut nykyiseen höttötalouteen, jossa maksetaan jostain pelkistä oletuksista tai mielikuvista- eipä iso ihme että reaalitalous ei toimi:)

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #12

Nykyinen järjestelmä ei ole ollenkaan vapaa, (vapaata markkinataloutta).

Reaalitalouden toimimattomuus johtuu juuri siitä mistä mainitsit eli puuttumalla ihmisten arvostuksiin toisinsanoen interventiopolitiikalla on häiriinnytetty talous.

Risto Koivula

Uusliberalistien pölhö"kritiikkiä" Marxin arvoteoriaa vastaan:

Heidän ääliöoppeihinsa voi tutustua täällä:

http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/opas/arvo...

" Polku: Etusivu / Kirjoja / Ytimekäs opas talouteen /

28. Työn arvoteoria

Työn arvoteoria on marxilaisten tai sosialistien taloudellisen teorian perusta. "

Pitää paikkansa.

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Value%2...

" Sosialistisen ja vapaiden markkinoiden teorioiden erimielisyydet voidaan lopulta jäljittää takaisin kysymykseen arvoteoriasta. "

Arvoteoria koskee periaatteessa nimnomaan "vapaiden" markkinoiden toimintaa, joskaan se ei ole kovin sensitiivinen sille, ovatko markkinat vpaat vai monopolisoituneet.

Kaikkein parhaiten se pelaa, jos on enemmän ja vähemmän monopolisoituneita alueita, sillä nuo kilpailevat keskenään viime kädessä sillä, kumpien kautta arvolaki paremmin toteutuu. Se voi toteutua myös suunnittelun kautta.

" Työn arvoteoria toteaa kaiken arvon olevan seurausta ihmisen työstä. "

Taloudellisen arvon, kyllä.

" Teorialla on tiettyä alustavaa uskottavuutta, sillä työnteko yleensä saa aikaan arvon lisäystä. Tarkempi analyysi kuitenkin paljastaa teorian ilmeiset virheet.

Jos työn arvoteoria olisi oikeassa, timanttikaivoksesta löydetty timantti ei olisi arvokkaampi kuin sen vierestä löytyvä kivi, koska molempiin kohdistuu sama ”määrä” työtä. "

Arvoteoria EI sano, että tuotteen (tavaran) arvo markkinoilla seuraisi kunkin tuotteen valmistamiseen käytetystä konkreettisesta työtuntimäärästä (ja sitä olisi mahdotonta mitatakin niin markkinoiden kuin tutkimuksenkin toimiseta: kohdistaa tälle tuotteelle "juuri sen osuus" kaikesta edeltäneestä yleistetystä yhteiskunnallisesta työstä.

Arvo tarkoittaa kyseisellä hetkellä senhetkisillä tuotantovälineillä keskimääräisesti välttämätöntä työmäärää kyseisen tuotteen valmistamiseksi.

Tämä taas seuraa suurin piiretin yhtä paöljon siitä, kuinka paljon muilla tavoin tehtyä työtä ostaja laskee välttävänsä hankkimalla juuri tämän tuotteen.

Edelleen on huomattava, että ehdoton johtava rooli arvolain toiminnassa on sen toiminnassa tuotantovälineiden tuotannossa, josta ase kertyy muihinkin markkinatuotteisiin.

" Rakastetun valokuvalla olisi sama arvo kuin kuvalla täysin tuntemattomasta ihmisestä tai vihatusta vihollisesta – tarkista teorian todistamiseksi lompakkosi tai työpöytäsi. "

Kyseessä ole markkinatuote, eikä tuote eli tavara, markkinoilla myytäväksi tuotettu hyödyke, ylipäätäänkään. Työnarvoteoria ei koske tällaisia tunnearvoja ollenkaan.

" Jos syöt pitsanpalan lounaaksi, työn arvoteorian mukaan arvostat ensimmäistä palaa siihen käytetyn työmäärän pe- rusteella ja näin ollen toinen pitsapala on sinulle välttämättä samanarvoinen. Työn arvoteoria väistämättä kieltää vakiintuneen vähenevän rajahyödyn lain, jonka mukaan tuotteen arvo kuluttajalle laskee jokaisen tuotteen lisäyksikön kulutuksen myötä. Edelleen on täysi mysteeri, kuinka marxilaisuuteen lujasti uskova voi perustella pitsan syönnin lopettamisen. "

Arvoteoria ei tarkastele psykologian mikroilimöitä ostotapahtumassa, vaan markkinatuotteen kulloinenkin takoudelli- nen arvo on trendi, jota sen hinta pähestyy markkinoilla "vapaan kilpailun olo(suhte)issa".

Pitsan jokaisen samanokoisen palan arvo on tässä tarkastelussa sama. Lisäksi ostaja on voinut ostaa sen yli- tai ali- hintaan, pitsan laatu voi olla laskenut, koska se on palanut tai pilaantunut jne. Tuollaiset jälkimmäset mahdollisuudet laskevat yksittäisen pitsan arvoa, joissa ne ilmenevät, mutta ne NOSTAVAT laadultaan moitteettoman pitsan yleistä, keskimääräistä arvoa markkinoilla, ilmiöinä, jotka lissävät keskimäärisen työn määrää moitteetoman pitsan aikaansamiseksi.

Mitä tulee hinnan laskemiseen, jonka asiakas on valmis maksamaan tuotteesta, kun hänellä jo on sellainen ennestään- kin, niin se EI tarkoita tuotteen marxilaisittain (ricardolaisittain) määritellyn arvon laskemista. Asiakas ostaa velaksi toisenkin auton, jos saa sen poikkeuksellisen hlvalla, ja myy sen sitten voitolla eteenpäin. Tämä on "vapaiden markkinoiden" perusnormaalia toimintaa, jollainen sisältyy Mrxin ja Ricardon arvonmääritelmään.

" Täytyy ihmetellä, mitä kaksi marxilaista elokuvissa kävijää tekee lähtiessään yhdessä. Onko kumpikin arka ilmaise- maan mielipiteensä kokemuksen miellyttävyydestä tai epämiellyttävyydestä, koska he saattavat olla asiasta eri mieltä? Vaatihan elokuvan tekeminen loppujen lopuksi saman määrän työaikaa. "

Arvossa ei ole kyse pelkistä tuotantokustannuksista. Ne ovat vain tietynlainen alaraja, jotka tuottojen pitää kattaa. Elokuvat leviävät aina muuallakin kuin varsinaisessa kaupallisessa levityksessä. Ja ne ovat aina mm. ideologista ja poliittista vaikuttamistakin.

" Kuinka tällä teorialla voidaan koskaan selittää maa-alan, luonnon tarjoaman resurssin, arvo? "

Se liittyy maankorkoteoriaan, joka on lisäarvoteorian rinnakkaisteoria maataloudessa ja muilla aloilla, joilla luonnonolot vaihtelevat suuresti jonkin tuotteen tuotannossa ja muodostavat keskeisen arvotekijän. Mutta tämä ei kumoa arvoteoriaa, vaan muuttaa sen mekanismia. Maataloustuotteita ja kaivannaisia tuotetaan paremmissa ja huonommissa olo- suhteissa. Kun tuotteen kysyntä kasavaa ja hintanousee, otetaan kaupalliseen tuotantoon uusia, aikaisempaa huonompia alueita, ja vastaavasti kun kysyntä laskee, honommilla alueilla lakataan tuottamasta MYYNTIIN kyseistä tuotetta. Nyt mmatalos- ja kaivannaisteollisuustuotteen arvo ei ole sen arvo keskimääräsissä luonnonoloissa, vain HUONOIMMISSA JOISSA VIELÄ KANNATTAA TUOTTAA MYYNTIIN. Arvoa lähetyy se hinta, jolla LOPPUKÄYTTÄJÄ saa tuotteen käteensä. Entisinä aikoina moniakaan maataloustuotteita ei pystytty eikä kannattanut kovinkaan kauaksi kuljettaa niiltä alueilta, joilla ne oli tuotettu. Tuo toeria ei ole ristiriidassa arvoteorian kanssa, vaan tuo mekanismi on SEURAUS yleisestä arvoteotiasta, ja se ratkaisee sen, miten LISÄARVO jakaantuu kyseisellä tuotannonalalla.

" Työn arvoteorian mukaan taitavan puusepän neljässä tunnissa valmistama jykevä ja mukava, vuosikymmeniä kestävä ja käyttökelpoinen tuoli, on vähemmän arvoinen kuin kömpelyksen neljässä päivässä kyhäämä tuoli, joka romahtaa ensimmäisellä käyttökerralla. "

Ei ole. Taitavan puusepän työ naosee kuitenkin arvoon arvaamattomaan, jos kömpelyksenkin tuolit vielä menevät kaupaksi. Mutta kun tuoli pystytään tuottamaan automaattisesti koneella (vaikka printtaamalla, mikä nyt on uusinta huutoa), tuolin arvo laskee nniin, että MESTARINKAAN ei kannta sitä enää käsin ja huonommilla koneilla tuottaa.

" (Marxilla oli pakoreitti viimeiseen pulmaan: vain ”yhteiskunnallisesti välttämätön työ” luo arvoa; kuitenkin Marx määrittää yhteiskunnallisesti tärkeän työn kilpailevilla markkinoilla – näin olemme jälleen takaisin markkina-arvoissa, joita Marx niin intohimoisesti vihasi!) "

Marx ei "vihannut markkinoita". TUO ´yhteiskunnallisesti (keskimäärin) välttämätön´ arvoteoriassa on aina yhteiskunnaliisesti välttämätöntä suhteessa jihonkin tuotteeseen.

Se EI tarkoita samaa kuin "yhteiskunnassa ontologisesti välttämätön yleensä".

Yhteiskunnassa on ehdottoman välttämättömiä toimia, jotka ALENTAVAT yhteiskunnassa olevaa rikkaustta (vaikka kullassa mitattuna) ENEMMÄN kuin kustannuksensa tuotteiden hintoihin viedessään nostavat näitä: yksi tällainen on TUOTEKEHITYS ja toinen on tieteellinen tukimus, joka palvelee edellistä!

Teknologiatuoteiden hinthan halpnee koko ajn, kun niidenvalmistuteknologia kehittyy, myös JO OLEVIEN toutteiden, jopa itse kullankin.

" Työn arvoteoria oli seurausta David Ricardon erehdyksestä hänen jatkaessaan Adam Smithin virhettä tulkita tuotannon kokonaiskustannukset arvona. "

Arvo EI ole yleisesti sama kuin tuotaokustannukset. Eismerkiksi maataloudessa se on sitä keskimäärin vain huonommissa myytiin tuottamisolosuhteissa, ns. TALOUDELLISELLA NOLLARAJALLA. Muualla tuotantokustannukset ovat keskimäärin ALLE arvon, ja se erotus kertyy klassisessa kapitalismissa lisäarvona tuotantovälineiden omistajan taskuun, nykykapitalsimissa setelipainokneenpyörittäjän taskuun.

" Marx ymmärrettävästi jatkoi tulkintaansa Ricardon teorian pohjalta ja päätteli näiden kulujen palaavan takaisin työn kustannuksiin tuotantohyödykkeiden ollessa ”jäädytettyä työtä. ”

Sitä kaikki työnarvoteoreetikot päättelivät jo Oliver Cromwellin talousminiteristä William Pettysta alkaen. Se ei suinkaan ollut se Marxin suuri keksintö.

" Vaihtoehtoinen teoria, oikea arvoteoria, pitää arvoa subjektiivisena. "

Se ei ole tiedettä. Tiede ei tutki pelkästään subjektiivisia. Arvo on yhteiskunnallinen olio ja olemassa subjektiiviten tajuntojen välityksellä yhteiskunnallisessa vaihdossa. Mutta siinä on oltava objektiivisuutta ollakseen todellinen olio lainkaan.

" Subjektiivinen arvoteoria määrittää, ettei tuotteilla ole luontaista arvoa ja että tuotteet ovat arvokkaita ainoastaan siinä määrin kuin on olemassa tuotetta haluava arvostaja. "

Ei kukaan muukaan (paitsi jotkut rahaa Jumalan palvovat japanilaiset ja muut uskonlahkot) väitä arvon olevan olemassa ilman yhteiskuntaa ja yhteiskunnallisia arvostajia.

" Palaten yllä oleviin esimerkkeihin, timantti on arvokkaampi, koska ihmiset nauttivat timantista enemmän kuin kivestä, "

Ihmiset eivät erota timanttia hyvin matkivasta lasinpalasta (sitä rikkomatta) ilman erikoisvälineitä. Tuossa nyt AINAKKAN EI OLE SYY timantin suureen arvoon!

" läheisen valokuva on sen omistajalle tärkeämpi kuin ventovieraan kuva. "

VIIMEISTÄÄN SIKSI se ei olekaan (sisällöltään) markkinahyödyke lainkaan! Sillä on aina paljon suurempi TARVE myyjällä kuin ostajalla! (tietysti sitten, jos se on vaikka pornokuva, ja sitä vaoidaan monistaa käytännössä ilmaiseksi mielin määrin, ja se kilpailee markkinoilla toisten samanlaisten pornokuvien kanssa, sillä vo olla "markkina-arvo", jolla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä arvon kanssa hänen perheenjäsenilleen tai suerustelukumpanilleen.

" Ihmiset lopettavat pitsan syömisen muutaman palan jälkeen, koska (välttämättömästi subjektiivinen) mielihyvä vähenee jokaisen kulutetun palan jälkeen; "

Ei taaskaan tekemistä arvoteorian eikä varsinkaan arvon määritelmän kanssa.

" erilaiset elokuvat vetoavat erilaisten katsojien makuihin. Toimivaa tuolia suositaan tuolinpalasten sijaan. "

IKEA ainakin suosii palasia.

" Perusteellisemmin ilmaistuna Marx päätyi työn arvoteoriaan etsiessään yhtäsuuruutta kahden keskenään vaihdettavan tuotteen väliltä. Marx piti ymmärrettävästi näihin tuotteisiin käytettyä työtä yhdenvertaisuutena (toisin kuin muita hänen ensin hylkäämiään tekijöitä, kuten painoa, volyymia jne.). Vaihdannan luonne on kuitenkin sellainen, että kaupantekoa tapahtuu ainoastaan silloin, kun on olemassa epätasa-arvo subjektiivisissa arvostuksissa vastaanotetun ja luovutetun tuotteen välillä. "

Olennaista ei ole se, vaan tasa-arvo VAIHDETTUJEN arvojen välillä: ellei ole VAIHTOA, ei ole vaihtoarvoakaan.

Arvo ja arvostus ovat eri asioita.

" Jos yhtäsuuruus todellakin olisi vaihdannan perusta, ja esimerkiksi appelsiini vaihdettaisiin kalaan, koska näihin molempiin on käytetty saman verran työtä, molemmat osapuolet loogisesti vaihtaisivat samat tuotteet välittömästi takaisin uudelleen niiden työmäärän ollessa edelleen yhtäläinen. "

Minkä helvetin takia! Kunpaisella kuitenkin on toista ja toisella taas toista ennentäänkin! Tuohan oli TÄYSIN RISTIRIIDASSA VÄHENEVÄN RAJAHYÖDYN LAIN kanssa!

" Tästä seuraisi loputon prosessi, kunnes vaihtajat lopulta lyyhistyisivät kuolleina maahan! "

Kissan paskat!

Ihmiset sitä paitsi toimivat TAHDONALAISSTI eivätkä reagoimalla, jolla jotkut muut ekukat voidaan saada "suorittamaan" itsensä hengiltä.

" Vielä toinen esimerkki testataksemme teoriaa: kuinka usein olet vaihtanut viiden euron seteliä toiseen viiden euron seteliin, ja uudelleen takaisin, ja vielä kerran? "

Kuka on väittänyt, että "ihminen on mekaaninen vaihtoautomaatti"? EI AINKAAN MARX! Ehkä uusliberalistit, vaikkapa Ludwig von Mises , tai Milton Fiedman !

" Kiteytettynä koko sosialistinen talousteoria on johdettu virheellisestä työn arvoteoriasta – se romahtaa perusteettomaan pohjaansa; koko vapaiden markkinoiden teoria on johdettu vakaalla pohjalla olevasta subjektiivisesta arvoteoriasta. "

Marx tutki nimenomaan kapitalismin talousteoriaa.

Sellaista oliota, joka on puhtaasti subjektiivinen ja vain sitä, jossa ei ole mitään objektiivista sisällössä eikä muodossa, EI OLE LAINKAAN OLEMASSA vuorovaikutusten piirissä ilmenevänä oliona.

" Burris, Alan A Liberty Primer, (Rochester, New York: Society for Individual Liberty, 1983) s. 181 – 182.
Hazlitt, Henry Time Will Run Back, (Lanham, Maryland: University Press of America, 1986) s. 166 – 175.
Littlechild, Stephen C. The Fallacy of the Mixed Economy, (San Francisco: The Cato Institute, 1979) s. 11 – 13.
North, Gary “The Fallacy of Intrinsic Value” in Free Market Economics: A Basic Reader edited by Bettina Bien Greaves, (Irvington-on-Hudson, New York: Foundation for Economic Education, Inc., 1975) s. 212 – 221. "
Nozick, Robert Anarchy, State, and Utopia, (New York: Basic Books, Inc., 1974) s. 259 – 260.
Rothbard, Murray N. The Essential Ludwig von Mises, (Auburn, Alabama: The Ludwig von Mises Institute, 1983) s. 6 – 13. "

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kalevillahan on todellisen tiedon lähteet suoraan venäjältä.

Kalevi Wahrman

Haluatko VAIHTOEHTOISTA tietoa?

Lähetä sähköposti: kalevi.wahrman@pp.inet.fi

Saan useiden listojen ja purkkien postia joita välitän tekemilleni listoille
jonkinverran valikoiden. Periaatteena on välittää tietoa jota ei "hesari"
julkaise, tai ainakin syventää sitä. Osoitteita tulee minulle lähetyteistä
posteista ja pyynnöistä liittää postitulistaani.
Uusin ja täydennän ehtiessäni listoja. Pyynnöstä poistan
osoitteen listalta.
Listoillani on laaja kirjo ihmisiä jotka eri
syistä tarvitsevat/haluavat vaihtoehtoista tietoa.
Terveisin
Kalevi Wahrman
Leipurinmäki 2 B 06650 Hamari
puh. 040 5523099

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Sosialismin avulla on helpointa hallita kansaa. Uskonto ei enään pure länsimaissa tarpeeksi.

ALN kirjoitti jälleen hyvän plogin.

Anna-Leena Nieminen

Kiitos kannustavasta palautteesta :)

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

kirjoittaja on aika pahasti hakoteillä analyysiensä kanssa, juuri "vapaa" globaali kapitalismihan johtaa ja on johtanut siihen, että varallisuus kasautuu harvoihin käsiin ja valtiovaltojen etujoukko tätä poliittisilla päätöksillään edistää mm.erilaisista liittovaltiorakenteista käsin. Globaali kapitalismi johtaa monopoleihin. Annaleena hakee naiivia kaikki kaikkia-vastaan tuottajakilpailua, joka lopulta vain hukkaa helvetisti resursseja, pääosin aivan turhaan. Eli se valtiososialismi, josta puhut, on seurauksellisesti aiheutunut juuri niistä tekijöistä, joita kannatat. "Vapaa" kilpailu johtaa siihen, että taloudesta muodostuu hemmetin tehoton ja resursseja haaskaava. Lisäksi suurpääomien ympärille syntyy iso joukko tuottamattomia loisijoita.

Ylipäätään olisi myös kiva tietää, mitä Annaleenalle tuottavuuden käsite pitää sisällään, onko tuottavia vain ideanikkarit, eikä itse toteuttajat. Onko esim. Amerikassa helvetisti tuottamatonta porukkaa, kun jengi painaa kahta-kolmea työtä ja kituuttelee silti korviamyöten velkaisina. Niinkö se ideaali talous toimii, kun jotkut "supertuottavat" yksilöt rikastuvat satumaisesti?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ei pidä paikkaansa. Se, mikä varallisuuden keskittymistä edistää, on sääntely. Se, että yksi yritys voi poliitikkoja lobbaamalla saada toimiluvan alalle, millä se joiltain muilta yrityksiltä kielletään, johtaa monopoleihin ja kartelleihin.

Amerikka, riippumatta siitä, tarkoittiko Sotikoff sillä Amerikan Yhdysvaltoja vai Amerikan mannerta, ei ole esimerkki kapitalismista eikä vapaasta markkinataloudesta.

http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/39170-amerikk...

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Globaalikapitalismi on rahan ja yhä enemmän puhtaasti finanssisektorin, esim.heinäsirkkarahastojen valtaa, joka johtaa reaalitaloudessa monopoleihin mm.yritysostojen kautta. Tätä Jenkkilä puhtaimmillaan edustaa.

Vapaa markkinatalous olisi jotain sellaista, jossa pankit toimivat vain renkeinä ja jossa tuotannolliset yksiköt saavat itse hallinnoida tuotannon tuloksia ja ylijäämien käyttöä esim.vahvasti demokraattisiin perusteisiin liittyen. Nythän tuotannollisia pääomia ja muodostuneita voittoja hallinnoidaan ihan jostain muualta käsin, ja tämä porukka on lobannut myös valtiovallan kaikki rakenteet taakseen, koska ihmisten sijasta rahaan perustuva järjestelmässä niin tapahtuu. Sitä järjestelmää kutsutaan kapitalismiksi.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #13

Yksi ongelma on kai, että kun esimerkiksi sinä ja minä puhumme kapitalismista, niin tarkoitamme aivan eri asioita. Kommentissasi on myös ristiriita. Toisessa kappaleessa kirjoitat, että "yksilöt saavat itse hallinnoida...", mutta tarjoat pohjaksi demokraattisia periaatteita. Demokraattiset periaatteet ovat nimenomaan vastakohta sille, että yksilöt saisivat itse hallinnoida omaisuuttaan.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff Vastaus kommenttiin #20

Sanoin "tuotannolliset yksiköt", mutta toki tarkoitan samaa myös tuotannollisten yksilöiden osata, jos kyse on yksinyrittäjästä. Ei todellakaan mitään yksinyrittäjyyttä vastaan, päinvastoin. Mutta jos tuo tuotannollinen yksikkö koostuu ihmisjoukosta, on kai aika loogista, että resurssien ja ylijäämien; tuotettujen omaisuuksien jakamisesta käydään yksikössä avointa keskustelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Vai onko diktatuuri sittenkin parempaa?

Anna-Leena Nieminen

Jaahas lisää myyttejä...

No murretaanpas niitä: Vapaa markkinatalous(kapitalismi) ei johda varallisuuden kasautumiseen vaan kuten itsekin mainitsit valtiovalta aiheuttaa sen sääntelyillä ja mahdollistamalla poliitikkojen lobbauksen yrityksien taholta. Tämä myös mahdollistaa ja altistaa hyväveli"kapitalismin" ja korruption.

Joten päästään toiseen myyttiin eli marxilaiseen myyttiin jossa työnantajat(kapitalistit) ovat "riistäjiä" "pahoja" ja työntekijät "riistettyjä" ja "hyviä". Tässä on myös taustalla kateus ja vallanhimoiset poliitikot ovat alkaneet rajoittamaan laissez-faire-kapitalismia eli luomaan kollektiivista lainsäädäntöä eli tämä on mainitsemasi valtiososialismi joka on siis seurausta vallanhimosta ja kateudesta

Tuottavuudesta: tuottavuuden ongelmaa tai luokittelua ei vapaassa yhteiskunnassa ole koska ei ole poliittista valtaa eli ei verotusta vaan kaikki kantavat itse vastuun elämisestään. Jotkut ovat tuottajia(työnantajia) ja jotkut työntekijöitä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

vapaa markkinatalous ei ole sama kuin kapitalismi.. miksi sitä pitää sotkea jatkuvasti?? Käyt käsitteellistä sotaa propagandalla..onko se jotakin hienoa ja mahtavaa vapautta olevinaan?

Edit: kapitalismi käsitteenä jo tarkoittaa omaisuuksien keskittämistä koska koko idea perustuu omaisuuksien keskittämiseen..herätys nyt siellä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #16

Olisiko sinulla, Heino, ehdotusta, mitä termiä minun (ja esimerkiksi Anna-Leenan) pitäisi käyttää kapitalismin sijaan, jotta tämä ainainen ja järjetön termeistä vääntäminen saataisiin loppumaan? Sinun määritelmäsi kapitalismista on, että se tähtää omaisuuksien keskittämisen. Hyvä on, olkoon sitten niin. Minä kuitenkin kannatan vapaata yhteiskuntaa, missä jokainen ihminen määrää itse omasta elämästään ja omaisuudestaan. Sillä ei sinänsä ole mitään tavoitteita siitä, miten omaisuus jakautuu tai miten sen pitäisi jakautua. Tärkeintä on, että jokaisen vapautta ja perusoikeuksia (fyysinen ja omaisuuden koskemattomuus) kunnioitetaan. Kommenteista tulee turhan pitkiä, jos tuo pitää joka kerta selittää noin pitkästi, joten keksi sille joku (mielellään mahdollisimman arvolatautumaton) sana, niin käytetään jatkossa sitä, ja keskitytään itse asiaan.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #23
Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #23

Minun määritelmäni kapitalismista on se,että se on yksityisomaisuutta korostava järjestelmä..siis kaikki olemassa oleva pitää olla jaettuna jollekkin. Tämä on oltava se määritelmän pohjalataus.

Se sitten taas johtaa erillaisiin tilanteisiin missä toisella on valtaa yli toisen tai sitten joudutaan rajoittamaan syntyvyyttä ettei tulisi ongelmia jne. Tämä tietty on vain oletus..minun rationaalisen pähkäilyni logiikan luoma oletus.

Olit muuten (harvinaisen ;) )oikeassa tuon käsitteiden kanssa jaarittelusta.. se on melko turhauttavaa.

Markkinatalous sitten taas on tavaroiden myymistä ja ostamista koskeva määritelmä,missä ihmiset/yhteisöt/yritykset myyvät/ostavat tavaroita. Siihenhän ei vaadita,että vain yksityisomaisuutta kauppaavat ihmiset myyvät/ostavat tavaroitaan.

Erotellaan siis markkinatalous ja kapitalismi,koska ne eivät ole synonyymi.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #30

Ei, kun tarvitaan vielä kolmas termi. Markkinatalous on sitä, mitä kirjoititkin. Kapitalismi olkoon sinun käsityksesi siitä. Nyt tarvittaisiin vielä termi sille, mitä minä kannatan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #32

Ja juuri näin asiat saavat tarvittavan tarpeen edistyksen askeleille. Meidän käsitteelliset määritelmät muuttavat maailmaa paljon enemmän kuin raskaat idealistiset. Siksi vihjaisin myös Niemiselle käsitteellisestä sodasta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #34

No edistäpä nyt keskustelua, ja kerro, mitä sanaa minun tulisi käyttää silloin, kun puhun siitä, mistä minä olen tottunut puhumaan kapitalismina.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #37

Miksi olet sitonut juuri kapitalismin käsitteeseen omat ajatuksesi?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #42

Täh? Enhän minä ole ajatuksiani kapitalismin käsitteeseen sitonut, kun juuri pyysin sinulta jotain toista käsitettä, niin voisin alkaa käyttää sitä, jotta keskustelu sujuisi paremmin eivätkä vastapuolen aivot jäisi jumiin toistamaan "paha kapitalismi", "paha kapitalismi", "paha kapitalismi", "paha kapitalismi".

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #56

"Täh?"

Lue mitä kirjoitit:

"...mistä minä olen tottunut puhumaan kapitalismina."

Silloin olet sitonut kaiken kapitalismi käsitteeseen,koska se on mielestäsi sitä.

Koitin "taannoin" ehdottaa markkinataloutta käsitteeksi,mutta sekään ei kelvannut.. Koitin jopa tuoda esille,alhaaltapäin syntyvää markkinataloutta joka ei mahdollista alistamissuhteita,mutta sekään ei tietysti sinulle kelvannut,koska vapaus oli se taikasana. Mutta kuitenkin vapaus vapautena aina pitää syntyä alhaaltapäin,jotta se olisi jotakin todellista vapautta. Se ei voi koskaan mennä toisinpäin.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #72

Niin? Siis, markkinatalous on juuri sitä, mitä sanoit, ja se on yksi asia, mitä kannatan, mutta ei todellakaan ainoa. Se ei siis käsitteenä sisällä kaikkea sitä ideologiaa, mitä kannatan. Valitettavasti olen tottunut puhumaan siitä ideologiasta kapitalismina, mutta koska se ei ilmeisestikään käy, niin voin toki vaihtaa termiä. Kerro, millä yhdellä sanalla voin kuvata ajatusta siitä, että jokainen ihminen saa hallita omaa elämäänsä ja omaa omaisuuttaan itse ilman, että kukaan voi väkivalloin siihen puuttua ja, että tämä sääntö koskee kaikkia ikään, sukupuoleen, ihonväriin, uskontoon, syntyperään tai muuhun vastaavaan seikkaan liittymättä, niin jatkossa puhun siitä sillä termillä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #79

Tuon selityksen perusteella kannatat kapitalismia missä jokin väkivaltamonopoli pitää huolta jokaisen omaisuuksista. Se sitten voi kasvaa monarkiaksi tai muuttua maaorjuudeksi.. mutta se ei tietystikkään nyt kuulu asiaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #82

Tulkitsen tuon niin, että et halua tai osaa keksiä pyytämälleni ideologialle yksikäsitteistä termiä.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

"valtiovalta aiheuttaa sen sääntelyillä ja mahdollistamalla poliitikkojen lobbauksen yrityksien taholta. Tämä myös mahdollistaa ja altistaa hyväveli"kapitalismin" ja korruption."

Niin tämä ei siis ole syy vaan seuraus. Laissez-fairen seuraus oli valloitussotien ja maailmansotien ajanjakso, samaa kehitystäkö haikalet? Laissez-faire toimi ajoittain vain varhaiskapitalistisessa "basaari-vaiheessa", ns.kansallisessa pienkapitalismissa, mutta se on jo kauas jäänyttä menneisyyttä länsimaissa. Olen kyllä täysin samaa mieltä siitä, että ihmisten toiminnallista vapautta tulee lisätä eikä esim.yritystoimintaa voi tappaa moninkertaisella verotuksella, mutta samalla myös täyden vastuun on seurattava, jotta yhteisöt säilyvät tasapainossa. Yhteiskunta on lopulta kaiken ydin, ja se koostuu yksilöistä. Kyse on näiden välisestä tasapainosta, kaikessa.

Vastauksesi tuottavuuteen oli vähän kummallinen kyllä, jotenkin perustelemeton kokonaisuuden suhteen.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #17

Käsitän laissez-faire-kapitalismin täysin vapaana markkinataloutena, joten kyllä, "haikailen" sen perään :) Se passaa moderniinkin yhteiskuntaan loistavasti.

Tuottavuudesta: olin aikeissa jatkaa sitä mutta se meni mielestäni liirumlaarumiksi. Eli asia on noin yksinkertainen mitä sanoin eli millainen tuottavuus olisi jos yhteiskunta olisi vapaa (poliittisesta vallasta).

Muun muassa tai erityisesti juuri siksi vapaa yhteiskunta on niin ylivertainen, se perustuu simppelisti spontaaniin järjestykseen. Jokainen löytää oman paikkansa, tapella ei tarvitse vaan sopia.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #21

Laissez-faire on varmin tapa siihen, että asiat ratkaistaan voimakeinoin, kun markkinat vapautetaan siinä määrin, että kansa alkaa nähdä nälkää.

Pikettyhän on tästä kirjoitellut, että tähän suuntaan ollaan menossa: tuloerot eivät kasva, vaan niiden kasvu kiihtyy.

Tosiasiassa koko kapitalismi pitää kaataa, se on niin tolkuttoman kelvoton ja vaarallinen järjestelmä, joka on pian romauttanut elonkehänkin lopullisesti.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #61

Vain keinotekoisesti syntyneet tuloerot ovat haitallisia, kuten nykyisin demokraattisessa sosialismissa syntyneet (sääntely, lupatoiminnot, korruptio, pakkolunastus)

Aidosti eli vapaaehtoisuuteen perustuen syntyneistä tuloeroista ei ole mitään haittaa vaan ne ovat tarpeellisia. Vai kuvitteletko, että esimerkiksi monta vuotta, jopa toistakymmentä vuotta lääkäriksi lukeneen pitäisi saada samaa palkkaa kuin hyvin vähän opiskelua ammattiinsa tarvinneen siivojan?

Tai kuvitteletko, että ihminen saa koko ikänsä ajan samaa palkkaa eli hän ei kehittyisi lainkaan elämänsä aikana?

Kapitalismia ei tarvitse enää kaataa, se on jo lähes kaadettu sosialistisella vallankäytöllä. Mikä on hyvin murheellista ja huolestuttavaa, koska kapitalismi on välttämätön ja elintärkeä yhteiskunnalliselle kehitykselle ja olemassaololle. Vain se mahdollistaa ihmisten ja yhteiskunnan vapauden. Kapitalismi on rahoittanut aina kaikki ismit, sinunkin ismisi Susanna. Ilman kapitalismia et kirjoittelisi blogeja ja kommentteja eli näkemyksiäsi täällä US:n blogisivustolla.

Ja edelläkerrotun perusteella eli koska et näytä ymmärtävän edes perusasioita, talouden lainalaisuuksia eli tuloerojen, kapitalismin ja valtion(sosialismin) väliintulon merkitystä, niin suoraan sanottuna näkemyksesi eivät ole huvittavia vaan huolestuttavia. Ja johtuvat mitä todennäköisemmin marxilaisesta myytistä, mistä blogissani kirjoitin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Pieni kysymys..määritelmällisesti. Kumpi tuottaa sinusta jotakin,työnantaja vain työntekijä?

Voiko työn_antaja_ koskaan tuottaa jotakin?

koska minäkin työn_antajana_ työntekijälle odotan,että se työn_tekijä_ tuottaa jotakin..

Tommi Salenius Vastaus kommenttiin #19

Mitä on lopulta tuottaminen? Mietitään esim. siivoojaa autotehtaalla; vaikka hän on töissä autotehtaalla, hän ei varsinaisesti tuota siellä yhtään autoa, ei vedä yhdestäkään vivusta, ei vieritä paikalle yhtäkään rengasta tai suunittele yhdenkään auton pohjapiirrosta. Hän on töissä tehtaalla, jossa ei tuota mitään lopputuotetta, jota varten tehdas on perustettu, mutta silti hänelle maksetaan palkkaa.

Kun tähän löytää loogisen ratkaisun niin samaa analogiaa voi soveltaa myös työnantajaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #27

Tuota.. Siivooja tuotta siisteyttä aivan kuten _työnantaja_ on halunnut _tuottaa_ siivoojalla.

Siivooja myös _tuottaa_ siisteydellä paremman tuottavuuden autotehtaalla.Eli hänen osansa on yhtä oleellinen kuin sen joka ohjaa tuotantoa..yksi tekijä tuottavuudessa.

Mikäli haluat enemmän yrittää niin toivottavasti koitat :)

Tommi Salenius Vastaus kommenttiin #45

Samalla tavalla työnantajakin parantaa tuottavuutta tehtaassa. Miten? Palkkaamalla työntekijöitä ja hankkimalla tarvittavaa pääomaa.

Saattaa kuulostaa sanojen väkinäiseltä vääntämiseltä, mutta se ei ole sitä. Markkinatalouskriitikot ovat esittäneet kritiikkiä kaikkea sellaista työntekoa kohtaan, joka ei tuota konkreettisia hyödykkeitä (kuten esim. keinottelijoiden toimet finanssimarkkinoilla). Tehtaanjohtajia kritisoidaan siitä hyvästä, koska he eivät itse tuota hyödykkeitä, vaan tuottaminen tapahtuu palkattujen työntekijöiden kautta.

Tosiasiassa siis varsinaisen tuotteen valmistaman työntekijän kuin palkatun siivoojankin lisäksi myös työnantajalla on "suljetussa järjestelmässä" (tehtaassa) oma tärkeä roolinsa, jotta saadaan valmistettua tiettyä hyödykettä.

Edit:
"Minusta palkkaus tapahtuu juuri siksi ettei itse tarvitse tuottaa. Keksitkö jonkun muun syyn?"

Tuottamista ei ole vain työ, vaan myös pääomaan sijoittaminen/kestohyödykkeiden hankkiminen. Lukiolaiset ostavat itselleen taskulaskimen, jotta ei tarvitsisi näperrellä päässälaskun varassa saadakseen neliöjuuren likiarvon - tämän hankinnan myötä tuottavuus kasvaa.

E2:
Korjaus, ettei tietenkään pelkällä sijoittamisella, vaan sijoituskohde itsessään tuottaa kun se otetaan käyttöön hankinnan jälkeen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #47

"Samalla tavalla työnantajakin parantaa tuottavuutta tehtaassa."

Edelleen menee väärin..Työn_antaja_ ei paranna tuottavuutta millään tavalla paitsi muuttumalla itse työn_tuottajaksi_. Tuottavuuden nostamisella työn_antaja_ tarjoaa työtekijöille paremmat välineet työntekemiseen.

Tämäkin muuten saattaa kuulostaa väkinäiseltä..tai se itseasiassa kuulostaa hyvinkin paljon siltä :)

"Markkinatalouskriitikot ovat esittäneet kritiikkiä kaikkea sellaista työntekoa kohtaan, joka ei tuota konkreettisia hyödykkeitä (kuten esim. keinottelijoiden toimet finanssimarkkinoilla)."

En tuosta tiedä,mutta vain ns.hyödykkeillä ihminen pysyy elossa. Mikäli tämä on vähäpätöinen asia mikä voidaan ohittaa olan kohautuksella niin sitä kauemmas varmasti etenemme kohti finanssipiirejä missä mikään todellinen ei merkitse yhtään mitään vaan kaikki näennäinen,muka arvokas.

"Tosiasiassa siis varsinaisen tuotteen valmistaman työntekijän kuin palkatun siivoojankin lisäksi myös työnantajalla on "suljetussa järjestelmässä""

Tiedätkö muuten,että tuolla samalla tavalla saadaan perusteltua byrokratiankin tärkeys?

Yksinkertaista ja luonnollista on ahkeroida ja suorittaa sitä, mikä on tarpeellista, elämänmyönteistä.

- Vaikeata on kaikki siellä, missä aherruskin on alistettu kilpailun, etuilun, keinottelun ja taistelun välivaiheeksi.

"Tuottamista ei ole vain työ, vaan myös pääomaan sijoittaminen/kestohyödykkeiden hankkiminen. "

Hetkonen..Lähestyt asiaa kyllä nyt todella erikoiselta näkökulmalta.Siis tosissaan nyt väität,että pääoman sijoittaminen olisi jonkun tuottamista tämän keskustelumme jälkeen?

"Lukiolaiset ostavat itselleen taskulaskimen, jotta ei tarvitsisi näperrellä päässälaskun varassa saadakseen neliöjuuren likiarvon - tämän hankinnan myötä tuottavuus kasvaa."

Tämäkin alkaa siitä,että joku ihan reaalisesti _tuottaa_ tuon taskulaskimen. Muutenhan tuosta taskulaskimesta saatava tuotto saadaan näkymään vasta reaalisesti joskus paljon myöhemmin ja sitä ennen se on vain kollektiivin sisäistä älyllistämistä. Jos näin hienosti asian ilmaisee ja uskoo vain pelkästään materialismiin.

Siis olet taloususkovainen jotka kuvittelee,että kunhan sijoitetaan tuohon ja tuohon niin automaattisesti se tuottaa tuota ja tuota. Ei..se ei toimi noin,vaikka kaiken älykkyyden huipulla niin kuvitteellankin asian menevän. kestohyödykkeiden ostaminen ei ole niiden tuottamista vaan niiden ostamista niiltä jotka ovat joko itse tuottaneet jotakin tai välittänyt ne toisten tuotettaviksi. Huom!

Tommi Salenius Vastaus kommenttiin #50

"Edelleen menee väärin..Työn_antaja_ ei paranna tuottavuutta millään tavalla paitsi muuttumalla itse työn_tuottajaksi_. Tuottavuuden nostamisella työn_antaja_ tarjoaa työtekijöille paremmat välineet työntekemiseen."

Tämä, ja sitten palkatun työvoiman määrän säätely. Riippuu alasta.

"Tämäkin alkaa siitä,että joku ihan reaalisesti _tuottaa_ tuon taskulaskimen. Muutenhan tuosta taskulaskimesta saatava tuotto saadaan näkymään vasta reaalisesti joskus paljon myöhemmin ja sitä ennen se on vain kollektiivin sisäistä älyllistämistä. Jos näin hienosti asian ilmaisee ja uskoo vain pelkästään materialismiin."

En nyt tiedä mistä revit näitä lauseita. Ihan arkijärjellä ajateltuna, kumpi kahdesta älylliseltä kapasiteetiltaan tasaveroisesta lapsesta selviää joukosta laskutehtäviä (kyse jostain tasoltaan derivaattoja/integraaleja vastaavista tehtävistä kuin plus-miinus-laskuista) nopeammin: taskulaskimella vai päässä laskeva. Tätä analogiaa hain, enkä sitä, mitä taskulaskimen tuottajalle noin muuten kuuluu.

"Siis olet taloususkovainen jotka kuvittelee,että kunhan sijoitetaan tuohon ja tuohon niin automaattisesti se tuottaa tuota ja tuota. Ei..se ei toimi noin,vaikka kaiken älykkyyden huipulla niin kuvitteellankin asian menevän. kestohyödykkeiden ostaminen ei ole niiden tuottamista vaan niiden ostamista niiltä jotka ovat joko itse tuottaneet jotakin tai välittänyt ne toisten tuotettaviksi. Huom!"

Olkiukkoja satelee, hohhoijaa. Ostaminen ja tuottaminen ovat tietenkin kaksi eri asiaa, mutta on myös niin, että kun ostetaan joku hyödyke, niin tämän hyödykkeen avulla voidaan myös tuottaa. Sijoittamiseen liittyy riskejä, en ole väittänyt toisin.

Se, mikä minua alunperin kiinnosti oli se, miksi työnantaja ei voisi olla tuottava yksilö kun taas palkkatyöläinen on sellainen aina. Palkkatyöläinen, jonka työpanoksella on vain välillisiä vaikutuksia tuottavuuden parantamiseen, on samassa veneessä kuin työnantaja, jos arvostellaan jotakuta siitä, ettei tämä tuota mitään tehtaassa. Halusin korjata tämän väärinkäsityksen ja annoin esimerkkejä, millä tavalla työnantaja parantaa tuottavuutta, mutta vedit niistä kummallisia johtopäätöksiä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #55

"Tämä, ja sitten palkatun työvoiman määrän säätely. Riippuu alasta."

"Absoluuttisesti" ajatellen työvoiman määrän säätely ei vaikuta kyseessä olevaan asiaan.

"kumpi kahdesta älylliseltä kapasiteetiltaan tasaveroisesta lapsesta selviää joukosta laskutehtäviä (kyse jostain tasoltaan derivaattoja/integraaleja vastaavista tehtävistä kuin plus-miinus-laskuista) nopeammin"

Kumpikaan _ei tuota mitään_..siksi tämä on hieman harhainen ajatelma.Minä sitten taas hain mitä taskulaskimen käyttäjä tuottaa ja sinä vetosin taskulaskimen käyttäjään joka on _koulussa_.

"Se, mikä minua alunperin kiinnosti oli se, miksi työnantaja ei voisi olla tuottava yksilö kun taas palkkatyöläinen on sellainen aina."

No..palkkatyöläinen vastaa työntarjontaan ja sitä kautta ainut tekijä joka tuottaa jotakin reaalista hyödykettä/palvelua. Toki työn_antajakin_ sellaista tuottaa,mutta kapitalismissa melko harvoin sitä reaalista. Enemmänkin työnantajan osuus jää siihen byrokratiaan,markkinointiin ja ennen kaikkea myymiseen. Tämä siis koskien pk-sektoria. Kun siitä sitten kasvatetaan yritystä niin työnantajan osuus pienenee ja itse työn_tekijät_ alkavat keskenään pyörittämään yritystä. Työn_antajalle_ jää vain kauniiden visioiden pähkäily mitä hän ehdottelee itse työn_tekijöille_.

"Palkkatyöläinen, jonka työpanoksella on vain välillisiä vaikutuksia tuottavuuden parantamiseen"

Tämä oli huippua...oletko muuten tietoinen,että äärettömän paljon tuottavuutta parantavia ehdotuksia tulee työn_tekijöiden_ kautta,koska se itse tekeminen saa myös ihmisen ns. innovoimaan jne. Toisaalta sitten taas tämä lausahdus käpertyy ajatukseen,että vain se yrittäjä on jumalasta seuraava joka innovoi kaikkea ja muut yrityksestä on aivan idiootteja apinoita jotka vain toteuttavat mitä käsketään.

Johtopäätöksistä koitin tuoda esiin,että kaikki ei ole niin mustavalkoista vaan harmaansävyjä on lukemattomia,koska ulkoiset muuttujat ovat loppumattomia.

Tommi Salenius Vastaus kommenttiin #74

Jäit nyt jostain kumman syystä jumittamaan tuohon taskulaskin-vertaukseen, vaikka sen tarkoitus oli toimia vain analogiana sille, miten käy, kun työvoimaa korvataan koneella.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #19

Olet siis työnantaja? Koetko, että sinä et tuota mitään?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #29

Minusta palkkaus tapahtuu juuri siksi ettei itse tarvitse tuottaa. Keksitkö jonkun muun syyn?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #46

Keksin semmoisen syyn, että voi palkata jonkun auttamaan tuottamisessa niin, että pystyy itse keskittymään siihen, mitä tuottaa parhaiten. Sinulla on muuten hieman huvittava tapa vastata kysymyksiin kysymyksellä, etkä tunnu juuri koskaan varsinaisesti vastaavan sinulle esitettyihin kysymyksiin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #57

Hyvä huomio Jani,olet kyllä fiksu ihminen kuten on monesti tullut huomattua. Näihin asioihin mitä keskustelemme ei löydy kuitenkaan sitä perimmäistä juu tai ei vastausta. Vaan on todellakkin tervettä pitää esillä "entä jos" tai "mitä jos" vastauksetkin,koska elämä ei ole koskaan formuloitavissa missä voitaisiin jonkin yhden vastauksen aina pitävän lopullisesti ja sitä kautta ikuisesti pitävän paikkansa.

Kekseit sellaisen syyn,että voit palkata jonkun auttamaan tuottamisessa,mutta alkuajatus on siis se,että itse työnantaja ei tuota vaan tarvitsee siihen tuottajan tai jossakin tapauksessa yrittäjä itse tuottaa ilman apuvoimia olematta työnantaja vaan apuvoiman tarvitsija.

Näillä asioilla on oikeasti eroa.

Ja viimeisenä..vastaan kysymykseen,jos suoraan osaatte kysyä jotain todella olennaista..sitä odotellessa.

Susanna Kaukinen

Professori Hahnel on osoittanut kiistatta, että palkkatyö ja lainananto (etenkin koronkiskonta, siis koron kantaminen) aiheuttavat varallisuuden nopean kasautumisen.

=> https://t.co/YLEeVCotNz

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Otsikkoon..sosialismi nousee vain moraalisella vallankumouksella.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kunpa näin olisikin, mutta ainakin tähän asti sitä on nostettu ihan asevoimin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Päinvastoin kuin kuvittelet..kaikki lähtee ideasta joka vaatii moraalisen vallankumouksen. Nähdä asiat _toisin_..kokea asiat _omalla kohdallaan_ toisin. Tämän sisäistäminen ei vaadi mitään hirveää ajatusponnistusta,mutta mikäli kaikki se ohitetaan kintaan heilautuksella niin paikallaan jahkaus jatkuu.

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

Harvemmin mikään kirjoitus menettää uskottavuuttaan noin perusteellisesti jo ensimmäisessä lauseessa. Muutenkin koko blogikirjoitus ei ole muuta kuin täysin holtitonta leimakirveiden viskomista ilman minkäänlaista logiikkaa - käsitekohellusta.

Demokratian kutsuminen "moraalittomaksi" ja "kommunismin muodoksi" on erityisen hämmästyttävää tajunnanvirtaa. Mikähän on kirjoittajan mielestä moraalinen yhteiskunta? Ilmeisesti sellainen, jossa ökyrikkaat narsistit saavat vapaasti käydä kauppaa välittäen ainoastaan omasta edustaan kun muu yhteiskunta kuolee hitaasti pois. Sitähän tämä blogikirjoitus on, pelkkää eliitin narsismin puolustamista. Onneksi kansanjoukot ovat kuitenkin useimmiten sen verran voimakkaita, että heidän ei tarvitse välittää siitä jos joku rikas typerys ei arvosta heitä. Ainoastaan itsestään välittävät typerykset sahaavat aina lähinnä omaa oksaansa.

Ehkä se on joidenkin itsekkäiden kansalaisten mielestä "moraalitonta", että kaikilla kansalaisilla on sosiaaliturvan ansiosta oikeus inhimilliseen elämään, mutta terveellä järjellä ajatellen kunnollinen perusturva on hyvinvoivan yhteiskunnan perusta. Kansakunnan hyvivoinnin kannalta ajatellen sitä, että jotkut marginaaliset eliitin edustajat pitävät tulojen jakamista köyhille "epäoikeudenmukaisena" ei ole itse asiassa edes mielekästä ottaa esille.

Se, että joku ökyrikas ei pysty tienaamaan vielä muutamaa miljoonaa enemmän, ei ole mikään oikea ongelma. Se puolestaan on ongelma, jos jollain köyhällä ei ole töitä eikä inhimillisen elämän mahdollistavaa perusturvaa.

Talouden vapaudesta puhuminen on aina ollut minusta aika epäilyttävää. Miksi talouden pitäisi olla vapaa? Maailmassa ei ole yhtäkään yhteiskuntaa, joka olisi rakennettu "vapaan markkinatalouden" pohjalle, mikä johtuu ihan siitä, että "vapaa markkinatalous" on ihmisluonnon vastainen järjestelmä. Ns. "vapaa markkinatalous" on tosiasiallisesti ainoastaan rikkaan eliitin vapautta. Eiköhän vapaa kansa ole talouden vapautta tärkeämpää (ei ole monien oikeistohenkisten mielestä). On myös syytä muistaa, että talouden hyvivointi ja ihmisten hyvinvointi ovat kaksi täysin eri asiaa, vaikka vakaa yhteiskunta vaatiikiin vakaata kansataloutta.

Vähintäänkin "mielenkiintoinen" on myös se kirjoittajan ajatus, että "vapaa yhteiskunta" on hänen mielestään demokratian vastakohta. Vapaa yhteiskunta on siis totalitaristinen?

Anna-Leena Nieminen

Kenen kanssa "ökyrikkaat" sitten käyvät kauppaa kun "muu yhteiskunta kuolee pois"?

Valtiollisen sosiaaliturvan olemassaolo edellyttää aina poliittisen valtaeliitin olemassaoloa. Valtaeliittiä joka rikastuu köyhien tuottamisen ja ylläpitämisen avulla.

Onkin paradoksaalista, että omistusoikeuksiin ja omaan vastuuseen perustuvan vapaan yhteiskunnan kannattajia syytetään itsekkyydestä, oman edun tavoittelusta vaikka poliittinen valtaeliitti tavoittelee omaa etuaan muiden kustannuksella.

Mikään muu tulojenjako ei ole oikeudenmukaista kuin luontaiseen tulojenjakoon perustuva. Kaikki keinotekoiset tulojenjaot kuten nykyinen systeemi, demokraattinen sosialismi on hyvin epäoikeudenmukainen ja moraaliton perustuessaan pakkolunastamiseen.

Ja on siksi erittäin tärkeää tuoda se julki, paljastaa valhe ja murtaa myytti. Ryhtyä moraaliseen vallankumoukseen.

Talouden hyvinvointi ja ihmisten hyvinvointi ovat yksi ja sama asia. Talous on ihmisten toimintaa. Vapaa, omistusoikeuksiin perustuva yhteiskunta ei edellytä talouskasvua, se synnyttää sitä luontaisesti toisin kuin demokraattiseen sosialismiin perustuva hyvinvointivaltio, joka edellyttää sitä mutta tuhoaa sitä.

Demokratia johtaa totalitarismiin.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Taidamme todella jo elää jonkinlaisessa sosialismissa. Tai oikeastaan elämme jo. Nyt on kuitenkin viime vuosina tullut selvästi esiin hyvinvointivaltion purkuaikeet. Ihan viime vuosiin asti on reippaasti alennettu erityisesti äänestäjien tuloveroja ja viimeksi on alennettu reippaasti yhteisöveroa yritysten eduksi. Verotuksen selkeä alentaminen ei kai ole kovin kummoista sosialismia. Se on tehty äänestäjien miellyttämiseksi.

Onhan meillä kokonaisveroaste yli 40 %:a ja julkinen sektori on hyvin laaja ja kustantaa kansalaisilleen hyvin monenlaisia asioita, joita monissa muissa maissa ja erityisesti kehitysmaissa maissa ei ole olemassakaan tai sitten vain yhteiskunnan eliitti saa näitä palveluita tai rikkaat saa näitä palveluita tietysti rahalla.

Julkista terveydenhuoltoa Suomessa saavat kaikki. Tämäkin on tietysti sosialismia. Yhdysvalloissa ei vieläkään ole yhtälaista terveydenhuoltoa. Obama tosin yrittää kovasti saada aikaan terveydenhuollon uudistusta maahan mutta rebuplikaanit vastustavat asiaa kovasti.

Meillä perusopetus on ilmaista. Perusasteen jälkeinen koulutus on myös lähes ilmaista ja opiskelijoiden opintoja tuetaan rahallisesti joka ikinen vuosi.

Tietysti tämä kaikki on sosialismia poliittisen oikeiston mielestä. Tätä yhteiskuntaa on kuitenkin rakennettu yhdessä eri poliittisten puolueiden ollessa vallassa ja näitäkin ja monia muita asioita voidaan pitää demokratian aikaansaannoksina. Äänestäjien enemmistön tahto on halunnut kehittää yhteiskuntaa tähän suuntaan, mihin se on nyt sitten mennyt. Päättäjät ovat päättäneet asioista äänestäjien eduksi. Miksi muuten järjestää vaaleja ja äänestää niissä mikäli tässä maassa mikään ei muuttuisi koskaan paremmaksi?

Demokratia ei tietysti miellytä aina kaikkia. Jokainen puolue tässä maassa joutuu tekemään kompromisseja, jotta asioita saadaan vietyä päätöksentekoprosesseissa eteenpäin. Hvyinvointiyhteikunta on poliittinen kompromissi. Poliittisen oikeiston ja vasemmiston yhdessä luoma asia. Tällista tämä demokratia on. Ei se ole tämän kummempaa. Valtio vastaa tässä maassa todella monista asioista ja totta kai se maksaa aina jonkin verran. Demokratia on yhteiskunnan kehittämistä enemmistön tahdon mukaisesti ja siihen vähemmistön on tyydyttävä, vaikka olisi asioista täysin eri mieltä.
Myös kapitalismi tarvitsee toimiakseen valtiota ja sen palveluita.

Anna-Leena Nieminen

Hyvinvointivaltio on poliitikkojen rakentama kommunistinen korttitalo.

Demokratia on yhteiskunnan taannuttamista sosialismin tahdon mukaisesti ja siihen vapaan yhteiskunnan kannattajat pakotetaan alistumaan.

Kukaan tai mikään ei tarvitse toimiakseen valtiota ja sen palveluita. Kapitalismi/vapaa markkinatalous voi toimia vain vapaassa yhteiskunnassa.

Susanna Kaukinen

Anarkokapitalismin ainoa hyvä puoli on se, että jos valtio otettaisiin pois suojelemasta porvareiden omaisuutta, kansa valtaisi kaiken heti.

Beware what you wish for.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

"Koko maailma on sosialistinen, mutta Suomi on erittäin sosialistinen erityisesti verotuksen kautta, jonka kokonaisaste on n. 70 %."

Kehittyneiden maiden verotusasteet ovat ennätysksellisen korkeita. Hyväntahtoisista motiiveista huolimatta taloudellisen oikeudenmukaisuuden tavoittelu pakollisen tulonsiirron kautta ei ole tuottanut odotettuja tuloksia. Pikemminkin päinvastoin: sosialistien ja muiden altruistien argumentit verotuksen puolesta ovat vihdoin avoinna loogiselle kritiikille, joka perustuu kansantalouden faktuaaliseen lähestymistapaan eikä emotionaaliseen hössötykseen, jota myös politiikaksi kutsutaan. Täten ristiriitaiset vaatimukset korkeampiin veroihin menettävät sekä käytännön että teoreettisen uskottavuuden.

"Demokraattinen sosialismi on erittäin pahalaatuista pakkovaltaa*. Siinä kaikki ihmisen elämään liittyvä alistetaan yhteisesti käsiteltäväksi;"

Tänä päivänä verotuksesta käytetään poliittisesti korrektia termiä nimeltä tulonsiirto, jonka tarkoitus on hyväntahtoisesti siirtää taloudellisia resursseja ryhmältä A ryhmään B käyttäen hyväksi ryhmän C subjektiivista erottelua tulotason/varallisuuden optimaalisesta määrästä. Tämän kaltainen semanttinen leikittely ei muuta verotuksen todellisuutta, joka on aina perustunut väkivaltaan, ihmisten välisiin konflikteihin ja yksilönvapauden rajoittamiseen.

Verotuksella on huomattavat vaihtoehtoiskustannukset. Tilanteissa jossa joku toinen käyttää jonkun toisen ihmisen rahoja toisten ihmisten tarkoituksiin ei missään tapauksessa voi tuottaa lisäarvoa pääoman alkuperäiselle omistajalle. Siispä on sopivaa kysyä kuinka joku toinen voi olla tietoinen toisen ihmisen tarpeista, haluista, hyödyistä ja kuluista? Tämä kysymys paljastaa sosialistien ylimielisen perusväittämän, jonka mukaan hyvät tarkoitukset johtavat automaattisesti hyviin tuloksiin. On aina yhtä ironista nähdä kuinka verotuksen puolesta taistelevat ihmiset ovat yleensä ensimmäisiä jonossa vaatimassa äänekkäästi progressiivista verotusta tasapuolisuuden nimissä, mutta viimeisiä osallistuja itse toimintaan. Todellisuudessa nämä kyseiset "hyväntekijät" haluavat päästä käsiksi muiden ihmisten varallisuuteen rahoittaakseen omat intressit, jotka ovat aina naamioitu "yhteisen hyvän" nimiin. Kun heidän veropoliittiset tulokset näkyvät surkastuneessa kansantaloudessa, he nopeasti väittävät että "me emme verottaneet tarpeeksi paljon". Koskaan he eivät myönnä virheellistä logiikka ja kansantaloudellista tietämättömyyttään.

http://henrierti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170598-j...

Anna-Leena Nieminen

Loistava kirjoitus jälleen. Toivon totisesti, että mahdollisimman moni sosialisti/verouskovainen lukisi blogisi.

Siinä jos jossain paljastetaan valheita ja murretaan myyttejä erittäin läpivalaisevasti.

Susanna Kaukinen

Huvittavaa, että vetoat Tolstoihin, joka oli vasemmistoanarkisti eli siis demokraattisen sosialismin kannattaja. Odotettavasti vetoat pian myös Orwelliin, joka oli demokraattisen sosialismin kannattaja ja otti Espanjassa luodin aatteensa puolesta.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Kun perustin oman keskustelufoorumin, asetin arvot näin:

1. Omat toiveet, tavoitteet ja odotukset.
2. Kohta 1 tulee suoda myös muille.
3. Vuorovaikutus ja sananvapaus.

Katsoin, että muuhun ei voi elämänlatua seuraava ihminen tai ihmisjoukko sitoutua. Asiat on voitava jättää muotoutumaan vapaasti. Alkuasetelmien ei saa sortaa ketään.

En tiedä yo:sta hyvin. Kokonaisnäkemys on hukassa, joten puheeni jää arvelujen tasolle. Nekin on toki hyviä joskus. Ainakin niistä voi ja kannattaa lähteä. Mahdollinen suhteellisuudentajuttomuus kannattaa olla mukana arvioinneissa mikäli kokonaisuudesta ei ole vankkaa käsitystä. Harvalla on, ehkä ei kellään varteenotettavaa.

Yhteisjärjestelyjen tulisi mielestäni tosiaan taata vain peruspuitteiden olemassaolo. Muusta väännettäköön vapaasti kättä. Kädenvääntöoikeus kunniaan.

Valtakeskittymät ovat kuin syöpiä. Näin ihmisyksilöä kuin yhteisöä koskien. Niiden tulee antaa kuolla omaan mahdottomuuteen. Se voi toteutua ehkä vain yhteisössä, jossa on aito yksilöiden vapaus. Yksilön "mielellinen syöpä" taas on addiktio ja liika painotus, jota puretaan tuomalla monipuolisuutta samaan tapaa.

Kirjoitin tänään eräänlaisesta diktatuurista: http://juhamyllarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170....

Valtamonopolien ja epätasa-arvon taakse saadaan aikanaan helposti mitä ihmeellisimpiä järjestelyjä. Tasa-arvo tms on idea, joka saavutetaan eläen hyvää elämää. Sitä ei voi ottaa noin vain hyllyltä ja runnoa olemassaolevaksi. Ei tavoitteet näin helppoja ole. Proseduuria ei voi sivuuttaa ja tarttua suoraan tavoiteltavaan.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Ihmiset saa isoiksi massoiksi tietyn järjestelyjen taakse sopivin toimin. Kai tämä on nyt sitä parhaimmillaan. Erilaisten järjestelmien takana ollaan eri puolilla maailmaa.

Hyvä järjestelmä voi lähteä liikkeelle mistä positiosta tahansa. Jokainen yksilö ja yhteisö on jossain kohtaa kokonaiskartalla.

Hyvä suunnistus lähtee sijainnin tiedostamisesta. Tiedostaminen ja diagnoosi on välttämätöntä, eikä muuta edes tarvita. Jokainen osaa toimia tolkullisesti, jos vain hänellä on riittävästi eteenpäinmenoon liittyvää tietoa.

Tietoa saa testaamalla. Oikea tapa voi olla, että meistä jokainen on jonkinlainen tutkija. Tutkia voi vaikka heittämällä asioita kehiin ja kestämällä reaktiot. Siinä oppii jokainen. Kestäminen on varmaan se probleema. Sanktiointi tai siis se kestokyvyttömyys on sitä luokkaa, ettei aloitteita eikä jatkoviritelmiä tule kovin paljoa. Ehkä jotain perinteistä, joka ei toisaalta avaa mitään.

Luulisin, että rohkeus korostuu, sekä kyky nähdä vaivaa ja kestää tulevaa. Suomalainen ei venettä keikuta. Kyllä se voi olla tärkeä osa menestystä. Pää puskassa ei asiat oikein edisty. Rohkea on sopivasti se mikä on, vaikka skitsofreenikko-narsistina.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Huh!

Tästä anarkokapitalistien vouhotuksesta tulee mieleen toinen, yhtä naiivi ja epärealistinen aate: taistolaisuus.

Taistolaisetkin uskoivat siihen, että kyllä ihmiset ovat hyviä toisilleen, kunhan heille annetaan se mahdollisuus.

Ja kuinkas sitten kävikään.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Yksi iso ero kuitenkin on, että taistolaiset hyväksyivät aloitteellisen väkivallan yhtenä keinona ideologiansa edistämiseen. Anarkokapitalistit eivät hyväksy sitä koskaan.

Mika Saarinen

Niinpä. Demokratian kannattajat ja taistolaiset taas hyväksy(i)vät aloitteellisen väkivallan yhtenä keinona ideologiansa edistämiseen. Taistolaiset hyväksyivät sen, että Neuvostoliiton puolue-eliitti käytti aloitteellista väkivaltaa ideologiansa edistämiseen. Edustuksellisen demokratian kannattajat hyväksyvät sen, että väkivaltaa voidaan käyttää, kun vaaleissa valitun poliittisen eliitin päätöksiä pannaan toimeen. Suoran demokratian kannattajat taas hyväksyvät sen, että väkivaltaa voidaan käyttää, jotta kaikki ihmiset saadaan noudattamaan äänestäjien enemmistön päätöksiä. Jos poliittinen eliitti tai äänestäjien enemmistö päättää esim., että ruokakaupoissa ei saa myydä viiniä, niin valtion väkivaltakoneisto estää viinien myymisen ruokakaupoissa väkivallalla tai sen uhalla. Tässä suhteessa demokratian kannattajat ja taistolaiset muistuttavat siis toisiaan.

Edustuksellinen demokratia on äänestäjien enemmistön (moni äänioikeutettu jättää äänestämättä) valitseman poliittisen eliitin diktatuuri. Äänestäjien enemmistökään ei voi tietää, millaista mielivaltaa kulloinkin valittava poliittinen eliitti tulee vaalien jälkeen harjoittamaan. Suora demokratia on taas äänestäjien enemmistön diktatuuria. Molemmat demokratian muodot perustuvat siis pakkovaltaan, jossa jokin ihmisryhmä käyttää väkivaltaa tai sen uhkaa toisia ihmisiä kohtaan. Pakkovallan vastustajien pitää siis vastustaa tiukasti molempia demokratian muotoja.

Mika Saarinen

Kirjoitat roskaa. Anarkokapitalistit eivät usko siihen, että kaikki ihmiset ovat aina hyviä toisilleen.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Mulle tulee mieleen "käsitteiden kaataminen". Se on näissä keskusteluissa yleisintä.

On ehkä jotain ikävää, mikä liitetään vaikka demokratiaan. Sitten taistellaan kaikkea sitä vastaan, mitä demokratia-sanaan lasketaan kuuluvaksi.

Toisaalta. Jos on hyviä perusteita jonkin järjestelyn puolesta, niin se ei merkitse, jos siihen voidaan liittää negatiiviselta kuulostava sana.

Kyseessä ei ole asiallinen rakentaminen, vaan ihan vaikutelmapeli. Jos asiallisuus ja tolkullisuus saadaan joskus kuntoon, niin ei nämä järjestelyt ole silloin niin suuri ongelma.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Voi olla niin, että jos jokin terveempään, kestävämpään ja tasa-arvoisempaan suuntaan vievää ratkaisua esitetään, se ei käy, sillä tavoite ei kelpaa. Näin tällaiset selkeät ja yksinkertaiset ratkaisut puuttuvat.

Seurauksena on se, että valta-asemiin on kohtalaisen helppo ja mahdollinen pääsy. Mitä siinä voi sitten muuta odottaa, kuin vaikka sosialismin puolelta tapahtuvaa nujerrusyritystä. Tai tapahtuipa se tasoittava liike sitten miten vain.

Voi olla turhaa on puuttua tällaiseen taistoon.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Yksityinen ja tavoiteen kannalta yhtenäisempi tiimi taitaa hakata suuremman, lähes kaikista tahoista kasatun, ja helposti ristivetotäyteisemmän johtotiimin.

Käytännössä voidaan ajatella olevan kahdenlaisia vetotiimejä. Yhtenäisempi eliitti tmv (A), ja epäyhtenäisempi sekajoukkua (B).

Yhtenäinen pääsee helpommin tavoitteisiinsa. Epäyhtenäinen vaikeammin.

Toisaalta A:n ratkaisut ovat helposti kapeita, koska niillä ei laajoja hyötyjä usein edes haeta. B on hitaampi ja jumittavampi, mutta kaikkia palveleva tarkoitus voi toteutua paremmin. Ainakin jos jotain onnistumista saadaan ajoiksi.

Voisi ajatella, että A on tehokkaampi lyhyellä aikavälillä. B olisi pitemmän aikajakson viritelmänä parempi.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Jos nyt, mitä en usko, oikeasti olet Tolstoin opeista kiinnostunut, niin näin läheltä voit aloittaa. http://timoandersson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1699...

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Juha se oli etupäässä blogistille. Mulla ei ole mitään syytä epäillä sun kiinnostustasi T:n oppeihin.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Nykyinen demokratia ei siis kelpaa kaikille. Siinäkin on omat puutteensa mutta parempaa järjestelmää ei ole vielä keksitty. Toinen vaihtoehto on diktatuuri ja sitäkö täällä todella halutaan?

Oikeisto kannattaa mahdollisimman vapaata kapitalismia ja vasemmisto kannatti aikoinaan yhteistä omistusta taloudessa. Vasemmisto ei nykyään aja yhteisomistusta vaan jonkinlaista edes jotenkin säädeltyä kapitalismia. On ajat muuttuneet kahdella maailman pääideologilla.

Anarkokapitalismit eivät hyväksy nykyistä demokraattista päätöksentekojärjestelmää eivätkä he hyväksy valtion puuttumista mitenkään vapaiden markkinoiden toimintaan.
Vapaiden kapitalistien mielestä, valtiota ei pitäisi edes olla olemassa. Verotus on tietysti pakkovaltaa jne. Koko julkinen sektori on sosialismia. Julkisia palveluita ei heidän mielestään edes pitäisi eikä saisi olla olemassa. Nämä palvelut jokaisen pitäisi ostaa omilla rahoillaan ja jos ei omaa rahaa näihin palveluihin olisi, niin sitten jäisi ilman palveluja. Julkinen sektori pitää hävittää heidän mielestään pois kokonaan, pois häiritsemästä yksityisten pääoman omistajien rikastumista ja heidän verottamistaan.

Saakohan tällainen poliittinen vaihtoehto koskaan kannatusta niin paljon, että sitä tulee kannattamaan yli puolet äänestäjistä? Se jää todella nähtäväksi.

Mika Saarinen

"Verotus on tietysti pakkovaltaa jne."

Jos jokin ihmisryhmä ottaa muilta ihmisryhmiltä tai yksilöiltä rahaa tai muita taloudellisia resursseja pakkokeinoin (väkivallalla tai sen uhalla), niin kyseessä on tietysti pakkovalta. Se on yhdentekevää, että nimitetäänkö tätä resurssien vaatimista verotukseksi tai joksikin muuksi.

Myös mafia vaatii kauppiailta taloudellisia resursseja pakkokeinoin. Tässäkin tapauksessa on yhdentekevää, että nimitetäänkö tätä rahaa suojelurahaksi tai joksikin muuksi. Käytetty nimike ei muuta miksikään sitä, että mafian toiminta perustuu pakkovaltaan.

"Julkisia palveluita ei heidän mielestään edes pitäisi eikä saisi olla olemassa.Nämä palvelut jokaisen pitäisi ostaa omilla rahoillaan ja jos ei omaa rahaa näihin palveluihin olisi, niin sitten jäisi ilman palveluja."

Omaa rahaa palveluiden ostamiseen ei välttämättä tarvita valtiottomassa yhteiskunnassa. Palveluita voidaan ostaa myös vapaaehtoisilla tulonsiirroilla (hyväntekeväisyys).

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen

"Jos jokin ihmisryhmä ottaa muilta ihmisryhmiltä tai yksilöiltä rahaa tai muita taloudellisia resursseja pakkokeinoin (väkivallalla tai sen uhalla), niin kyseessä on tietysti pakkovalta. Se on yhdentekevää, että nimitetäänkö tätä resurssien vaatimista verotukseksi tai joksikin muuksi"

Herää tietysti kysymys miksi markkinafundiksille ei tuota moraalista ongelmaa se, että se tilanne tulon- ja varallisuudenjaossa, jossa nyt ollaan (ja josta heidän mukaansa pitäisi jatkaa ilman sääntelyä) on syntynyt myös pitkälti pakkovallan kautta. Pakkovalta on pakkovaltaa vain jos se tapahtuu nyt tai tulevaisuudessa - ei eilispäivällä niin väliä.

Mika Saarinen

"Herää tietysti kysymys miksi markkinafundiksille ei tuota moraalista ongelmaa se, että se tilanne tulon- ja varallisuudenjaossa, jossa nyt ollaan (ja josta heidän mukaansa pitäisi jatkaa ilman sääntelyä) on syntynyt myös pitkälti pakkovallan kautta."

Miksi luulet, ettei tuo tuottaisi moraalista ongelmaa markkinafundiksille? Tarkoitatko muuten, että tilanne tulon- ja varallisuudenjaon suhteen, jossa nyt ollaan, on syntynyt pitkälti valtoiden harjoittaman pakkovallan kautta?

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen

"Miksi luulet, ettei tuo tuottaisi moraalista ongelmaa markkinafundiksille?"

No ainakin esim. blogin kirjoittaja on todennut että "kysymys ei ole olennainen(relevantti)"

"Tarkoitatko muuten, että tilanne tulon- ja varallisuudenjaon suhteen, jossa nyt ollaan, on syntynyt pitkälti valtoiden harjoittaman pakkovallan kautta?" Muunmuassa valtioiden, kyllä. Pakkovaltaa - mikäli sillä tarkoitetaan ns. "might is right" -periaatteen soveltamista kun ovat tietty harjoittaneet lisäksi mm. niin yksilöt, yritykset kuten vaikkapa ylikansalliset järjestötkin.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #98

Taitaa olla sinulla pakkovallasta moraalirelativistinen käsitys, vai mitä tuo "mighty is right" oikeasti tarkoittaa?

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen Vastaus kommenttiin #99

"Taitaa olla sinulla pakkovallasta moraalirelativistinen käsitys, vai mitä tuo "mighty is right" (sic) oikeasti tarkoittaa?"

Mitähän sinä nyt höpäjät. Sinähän tässä olet esittämässä että käytännössä eilisen päivän vääryyksiä ei tarvitse ottaa samalla tavoin huomioon kuin tämän- tai huomispäivän.

"Might is right" -periaatteella viittaan siihen toimintatapaan, jossa omaisuutta ja valtaa on hankittu muin keinoin kuin vapaaehtoisin sopimuksin. Eli tapoihin, joilla ihmiskunnassa leijonaosa em. on vaihtanut - ja vaihtaa edelleen - omistajaa.

Edit. ja kuten huomannet, niin muutkin (mm. suurvelhonne Nozick ja minun lisäkseni muutkin tämän blogin kommentoijat) havaitsevat että teillä on käsissänne pienoinen moraalinen dilemma, vaikket sinä siihen myöntyisikään. Mutta kuten todettua, niin lienee sanomattakin selvää että sanomisillasi ei tule olemaan kauheasti yhteiskunnallista vaikutusta mikäli tähtäät lähinnä itsesi - ja niiden jotka ovat jo samaa mieltä kanssasi - vakuuttamiseen.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #100

Aloitetaan alusta: Mitä tuo "mighty is right" oikeasti tarkoittaa? Miten se käännetään?

Tarkoittaako se "mahti on oikein"?

Jos tarkoittaa niin jos joku on pätevämpi/osaavampi/ahkerampi toista ihmistä luontaisten ja/tai hankittujen kykyjen mukaan ja toimii vaikkapa tuottajana(työnantajana) niin hän ei saisi saada parempaa vastinetta tuottamiselleen(työlleen)kuin esimerkiksi vähemmän pätevämpi/osaavampi vaatimaton tavallinen työntekijä?

Jostain syystä(intuitio?) ja aikaisempien kommenttiesi perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että moraalirelativistinen näkemyksesi pakkovallasta liittyy marxilaiseen myyttiin.

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen Vastaus kommenttiin #101

"Aloitetaan alusta: Mitä tuo 'mighty is right' oikeasti tarkoittaa? Miten se käännetään?"

Minä tarkoitan sillä sitä että valta-asemaa - puhutaan sitten poliittisesta tai taloudellisesta (tai mistä tahansa muusta) vallasta - oikeutetaan sillä, että koska voin väkivalloin (tai väkivallan uhalla) ottaa sen käsiini, on se myös oikein. Eli Hobbesia mukaillen: mikäli suvereeni sanoo että joku (tässä tapauksessa omaisuudenjako miekan kautta) on oikein, se myös on oikein.

"Jos tarkoittaa niin jos joku on pätevämpi/osaavampi/ahkerampi toista ihmistä luontaisten ja/tai hankittujen kykyjen mukaan ja toimii vaikkapa tuottajana(työnantajana) niin hän ei saisi saada parempaa vastinetta tuottamiselleen(työlleen)kuin esimerkiksi vähemmän pätevämpi/osaavampi vaatimaton tavallinen työntekijä?" En minä ole tällaista väittänyt. Mutta Robert Nozickin - John Rawlsia mukaillen - on todennut, että koska lähtökohdat eivät ole - eivätkä vuosituhansia kestäneen (ja edelleen kestävän) pakkovallan seurauksena voikaan olla - tasaväkiset, eikä menneisyyden vääryyksiä voida koskaan sovittaa, täytyy lähteä siitä että luodaan järjestelmä jossa taloudellinen eriarvoisuus on oikeutettavaa vain silloin, kun sen olemassaolo maksimoi heikoimmassa asemassa olevan tilanteen. Ts. tulonsiirrot ja sosiaaliturvajärjestelmä. Ja myönnettäköön; myös em. tapaan järjestää omaisuuden- ja tulonjako liittyy moraalinen dilemma. Mutta minä sentään kykenen myöntämään, että minun ideaalimallini kärsii puutteista eikä sillä ole muuta oikeutusta kuin se, että se on demokraattisesta parhaimmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi nähty. Sinä sen sijaan vain ignoraat maailmankuvaasi vastaan esitetyn kritiikin, vaikka omat oppi-isäsikin ovat esittämäni moraalisen dilemman olemassaolon huomanneet.

"Jostain syystä(intuitio?) ja aikaisempien kommenttiesi perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että moraalirelativistinen näkemyksesi pakkovallasta liittyy marxilaiseen myyttiin." Mikä ihmeen moraalirelativisti? Toistan: sinä tässä olet esittämässä että eilispäivän omaisuudensiirtoja (eli niitä pakkovallan hedelmiä; valtaisat kasautuneet omaisuudet jne.) ei pitäisi käsitellä samoin moraalisin standardein kuin nyky- ja huomispäivän omaisuudensiirtoja.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #102

Ketkä oppi-isäni? Minun oppi-isiäni ovat lähinnä vain professori H-H Hoppe ja taloustieteilijä Murray Rothbard.

Nozick:sta sanotaan näin Wikipediassa:

    "Kaikki varallisuuden- ja tulonsiirrot, verotus mukaan lukien ovat Nozickin mielestä vapauden rajoituksia. Varallisuuserot ovat Nozickin mukaan oikeutettuja ja syntyvät omien ponnistelujen ja kykyjen avulla. Nozick katsoo, että vapaaehtoinen hyväntekeväisyys riittää turvaamaan vähäosaisimpien toimeentulon."

Onko Wikipedia väärässä vai mistä on kyse?

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen Vastaus kommenttiin #103

"Ketkä oppi-isäni?"

Oletin että ainakin Nozick, jota nyt yleisesti pidetään libertaarisen poliittisen teorian jehovana. En tiedä mitä Hoppe & Rothbard ovat kuvailemastani moraalisesta dilemmasta sanoneet, mutta ehkä sinun olisi syytä ottaa selvää? Yhteiskuntafilosofia on aika vajaavaista ellei se kykene jotenkin vastaamaan esitettyyn kritiikkiin.

"Onko Wikipedia väärässä vai mistä on kyse?"

Minun nähdäkseni kyllä. Vai miten itse selittäisit seuraavat kohdat, jotka löytyvät hänen tunnetuimmasta teoksestaan (Anarchy, State and Utopia; Padstow, Cornwall: Basic Books, Inc. 2005[1974]; sivu 231): "rough rule of thumb for rectifying injustices might seem to be the following: organize society as to maximize the position of whatever group ends up least well-off in the society...Although to introduce socialism as the punishment for our sins would be to go too far, past injustices might be so great as to make necessary in the short run a more extensive state in order to rectify them". Ts. Nozick itsekin ymmärsi että minimalistinen valtio on oikeutettavissa yksiselitteisen parhaana vaihtoehtona vain mikäli yhteiskunta on hyvittänyt menneet vääryydet.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #104

Kommentoin jo aikaisemmin oppi-isieni näkemyksistä väittämääsi "moraaliseen dilemmaan" eli edellisessä blogissani(viimeisin kommenttini sinulle)

eli niitä, ryöstettyjä omaisuuksia voidaan palauttaa alkuperäisille omistajilleen niin paljon kuin on mahdollista.

Onko sinulla antaa linkkiä tuohon lainauspätkään kirjasta, tuo pätkä ei riitä mielestäni selittämään asiaa?

p.s. Nozick oli sosialisti, koska kannatti minarkiaa.

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen Vastaus kommenttiin #105

"Kommentoin jo aikaisemmin oppi-isieni näkemyksistä väittämääsi "moraaliseen dilemmaan" eli edellisessä blogissani(viimeisin kommenttini sinulle)" Aivan, he eivät puutu siihen. Jos uusmarxistit kuittaisivat sinun kritiikkisi sillä, että "se ei ole relevanttia", niin tyytyisitkö siihen? Miksi et vaadi itseltäsi ja oppi-isiltäsi samanlaista halua ja kykyä vastata esitettyihin haasteisiin oman ajattelun sudenkuopista?

"eli niitä, ryöstettyjä omaisuuksia voidaan palauttaa alkuperäisille omistajilleen niin paljon kuin on mahdollista." Varmasti. Mutta jokainen historiaa vähänkin vakavissaan opiskellut tietää että maailmanhistoria on ihan yhtä silkkaa ryöstöä ja rohmuamista, jota ei sillä hyvitetä että tuhoamisleireille tapettujen juutalaisten jälkeläisille lähetetään kultahampaita takaisin. Vai mitäs olet mieltä, palautetaanko esim. P-Amerikka intiaaneille ja taiotaan Lähi-idästä ryöstetyt öljyt uudelleen maaperään? Miten orjakauppa hyvitetään? Entä miljoonat ja taas miljoonat sodissa ja kansanmurhissa kuolleet? Kirkkojen ja uskontokuntien ryöväämät omaisuudet? Sodissa tuhoutunut omaisuus? Entä kaikki ne väkivallasta aiheutuneet vammat jotka ovat estäneet ihmisiä kilpailemasta tasaväkisesti muiden kanssa?

"Onko sinulla antaa linkkiä tuohon lainauspätkään kirjasta, tuo pätkä ei riitä mielestäni selittämään asiaa?" Yritin löytää kirjaa
elektronisessa muodossa, mutta tuloksetta. Joudut valitettavasti menemään allekirjoittaneen tapaan kirjastoon, mikäli haluat tietää lisää. Kannattaa kuitenkin lukaista Google Booksin esikatselusta (mikäli mahdollista) esim. tämän oppikirjana käytetyn teoksen (Introduction to Contemporary Political Theory - Colin Farrelly) kpl. 2.5 "The Principle of Rectification"

"p.s. Nozick oli sosialisti, koska kannatti minarkiaa." Ei muuta mitenkään sitä että Nozick - sen paremmin kuin sinä etkä ilmeisesti oppi-isäsikään - ei osaa vastata siihen, että miksi menneisyyden osalta ei tarvitse noudattaa niitä periaatteita, joita vaaditte noudatettaan jotta voidaan puhua oikeudenmukaisista tulon- ja omaisuudensiirroista. Voit huudella sosialismia, kommunismi ja marxilaista myyttiä loputtomiin, mutta et siltikään kykene vastaamaan esittämääni kysymykseen. Muuta kuin tietysti väittämällä että "se ei ole relevanttia". No, sovitaan sitten niin. Mutta en sinuna ihmettelisi jos ihmiset eivät lämpiä sinun ajatuksillesi - aika monen muun mielestä kun se on aika relevanttia, että valitset(te) mielivaltaisesti milloin teidän omia periaatteitanne tulisi soveltaa.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

http://henrierti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170925-c...

Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty julkaisi varsin vallankumouksellisen kirjan "Capital in the 21st Century", jossa hän tuo esille kapitalismin synnynnäiset ja luonnolliset epätasapainot. Vahvan kansantaloustieteellisen historian kautta Piketty ampuu ilmoille rohkeita argumentteja, jotka ovat kyseenalaistaneet kiveen hakattuja kansantaloustieteellisiä premissejä. Tämän lisäksi Pikettyn päätelmät avaavat uusia keskusteluita, jotka ovat olleet koskemattomia nykypäivän akateemisessa maailmassa. Oli miten oli, vaikka Pikettyn teorioiden julkaisuaika on suosiollinen ottaen huomioon kapitalismin vastaisen ilmapiirin, hänen ideologinen hyökkäys varallisuutta ja täten vapaata markkinataloutta kohtaan heikentää kirjan uskottavuutta. Näin hänen vakuuttava työnsä on enemmänkin ideologinen ja poliittinen purkaus, joka monessa mielessä muistuttaa erittäin paljon Marxin "Das Kapital" teosta.

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Aasinsilta moraaliin: Kuinka kukaan ei näe moraalittomana sitä kapitalismin valtaa ja varallisuutta keskittävää peruspilaria, että eri ihmisille saa myydä tuotteitaan eri hintaan! Kuinka kukaan ei vaadi siihen muutosta! Missä viivyt, taloudellinen demokratia?

Matti Hyryläinen: http://kirjoituksiataloudesta.blogspot.fi/2013/04/...

Anna-Leena Nieminen

Vapaassa, valtiottomassa laissez-faire yhteiskunnassa, jossa kukaan ei ole rikastunut(kerännyt varallisuutta) poliittisen vallan avulla vaan omin ansioin on oikeus myydä "eri ihmisille tuotteitaan eri hintaan", koska asiakkaat sen päättävät onko tuollainen liiketoiminta kannattavaa vai ei.

Risto Koivula

Ei voi olla mitään valtiotonta kapitalismia, valtio se on omistusoikeulakien takuumis, ja valtio viime kädessä perii velat (sellaiset jotka katsoo aiheellisiksi, vaikka ulkoamlta. ja ennen kaikkea: valtio ylläpitää rahajärjestelmää.

Toimituksen poiminnat