Uskalla ajatella toisin "Poliitikot eivät koskaan syytä sinua ahneudesta kun haluat muiden rahoja, ainoastaan silloin kun haluat pitää omasi" - Joseph Sobran

Suomen markkinatalous on huijausta

  • Suomen markkinatalous on huijausta

 

Sekatalousjärjestelmässä, jota Suomi harjoittaa, kuluttajat ja tuottajat eivät suorita vapaasti vaihdantaa vaan markkinatalous on valtion ohjaamaa.

 

Hinnat, palkat ja korkotasot ym. eivät  määräydy todellisuudessa vapaasti vaan valtio vaatii

 

sääntelyjä...

 

Hintasääntely

Palkkasääntely

Kilpailun sääntelyä

Pankkisääntely

Korkotasot

lupia,

Maataloustuet

Yritystuet

ym.

 

...ja veroja joten se käytännössä sanelee mitä tuotetaan ja kuinka paljon millä hinnalla myydään ja ostetaan.  Valtio pitää yllä lakisääteisiä  monopoleja kuten

 

Alko

Veikkaus Oy

Itella

VR



Suomessa harjoitettu markkinatalous on siis pelkkää huijausta. Ja sitä se on monessa muussakin maassa, erityisesti länsimaissa, demokraattisissa hyvinvointivaltioissa joissa keskitien politiikkaa (interventiopolitiikka)harjoitetaan.

 

MISTÄ INTERVENTIONISMI JOHTUU?

 

Interventionismi eli sekatalousjärjestelmä on lähtöisin poliittisten päättäjien typerästä ja haitallisesta hempeilystä ja laissez-faire -kapitalismia aiheettomasti pahana pitämisestä eli jotakin tuotetta pidetään erityisen tärkeänä ja saatavuus halutaan varmistaa köyhemmille kansalaisille.

 

Markkinoiden toimintaa häiritään näin peruuttamattomasti,  ja estetään elintärkeän spontaanin järjestyksen syntyminen ja valtio joutuu puuttumaan yhä syvällisemmin talouteen eli ei pelkästään tuotteiden hintaan vaan tuotteiden valmistukseen jne. kunnes interventionismi on vallannut  kokonaan talouden. Elintarvikekaupan keskittyminen on seurausta interventionismista

 

Kuvaavaa on myös että vain S-ryhmän ja Keskon tiloista(läheisyydestä) löytyy Alkon myymälät ja Itellan pakettiautomaatit.

 

Eli mitä enemmän valtio peukaloi taloutta sitä enemmän se joutuu sitä kuristamaan ja rajoittamaan vapautta. Keskitien politiikka johtaa totalitarismiin.

 

Esimerkkeinä

 

- EU-liittovaltio

- Kuntauudistus

- Pakkotyö

 

Hempeilyllä ja laissez-faire-kapitalismin eliminoimisella tulee olemaan kova hinta.

 

Kapitalismia ja sosialismia on mahdotonta sovittaa yhteen. Siitä yrityksestä seuraa aina ennemmin tai myöhemmin sekasortoa ja romahdus. Sosialismia ei taas voi harjoittaa ilman pakkovaltaa eli valtion verotusmonopolia ja  väkivaltakoneiston olemassaoloa. Josta myös seuraa ennen pitkää romahdus.

 

Jäljelle jää aito, vapaaehtoisuuteen perustuva yhteiskunta  eli natural order, jossa vaihdantaa suoritetaan vapaasti ja jossa ihmiset kunnoittavat  sekä omaa että muiden oikeutta elämään, omaisuuteen ja vapauteen.


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Helpommin sanottu kuin tehty - kulkija on tiensä vanki vapaa vain on umpihanki :-)

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

On aivan totta että meikäläinenkin sekatalous hyötyisi libertarismin suuntaisista korjausliikkeistä. Turha julkisen sektorin työllistämistyötä pitäisi karsia pois, samoin kuin turhaa, ilmiselvästi verukkein perusteltua sääntelyä, sekä peittelemättömästi etulyöntiaseman luomiseksi laadittuja lakeja. Viimeisimpänä esimerkkinä vaikka sitä älyvapaata tilamaidon myyntiä harjoittavien kiusaksi ja maitotehtailun eduksi plörtsäytettyä, hyysäävää säädöksenvituketta, joka astunee voimaan vuodenvaihteessa.

Teoreettisen puhtaan vapaan markkinatalouden, nk. anarkokapitalismin ydinongelmia on kuitenkin se, että se vaatii superihmisiä. Toistaiseksi valtaosasta meistä apinoista ei ole siihen ollut, vaikka joitakin anarkismissakin kunnolla käyttäytyviä yksilöitä on kiistämättä olemassa. Sekin libertaaripointti voi olla ainakin osaltaan oikein, että sekataloudelle ominainen valtion hyysääminen on vienyt kansalaisten kykyä toimia anarkisimissa vielä kauemmas. Meillä Suomessa lisähaittana sellaisen vastuullisuuden takaisin saavuttamisen tiellä on vielä uskontoluonteisen lutkuttava lain ja esivallan palvonta loukkaamattomana jumalan totuutena, aivan sama mitä se itse asiassa kulloinkin käskee.

Valtamonopoleihin ja niistä seuraavaan sääntelyyn liittyy se ongelma, että vaikka niitä alunperin luotaisiin hyvää tarkoitusta varten, ne eivät tahdo pysyä lestissään. Väärinkäyttö on liian kutkuttavaa joko taloudellisen edun tai vallantavoittelun kaluna. Se lestissä pysyminen vaatisi yhtä lailla kansalaisten epäuskottavan perusteellista ymärrystä ja oikeudentuntoa sekä toimintavalmiutta valtaa ja sääntelyä kohtaan, kuin täysi anarkia vaatisi hyveellisyyttä.

Olen itse jo jonkin aikaa nähnyt USAn kokeiluna tällaisesta rajoitetun valtion roolin yhteiskunnasta. Kokeiluna joka tietenkin epäonnistui, tarkastellen sitä korporatismin mallimaata, mikä se nyt on. Keinona siellä oli sekä perustuslaki, jonka piti iäksi rajata valtion toimivallan rajat, sekä perustajaisien valistus. Jeffekin yritti muistuttaa, että "remain vigilant". Eivät remainneet vigilanttina, perskeles vie, ja kuinka kävi. Vaan oliko sitä odotettavissakaan.

Anarkismiin, vapauteen ja omaisuuden käsitteisiin kannattaa perehtyä, jos tästä ideologiasta haluaa jotain tolkkua. Anarkismista ensinnäkin sen verran että siinä on 2 puolta. Kollektivistinen ja individualistinen anarkismi, joista jälkimmäinen on radikaalimpi sivujuonne. Anarkismin luonteeseen kuului alusta lähtien sosiaalisuus, jota painottavat mm. anarkosyndikalismi, anarkokommunismi, sekä kollektivistisen ja individualistisen anarkismin välimuotoon sijoittuvat sosiaalilibertarismi ja mutualismi. Näissä tehtiin omaisuuden osalta ero 'yksityisomaisuuden' ja 'henkilökohtaisen omaisuuden' välillä, joista ensinmainittua ei nielty kaikkeen sovellettavana, ja jälkimmäisen ajateltiin olevan välttämätön oikeus.

Huomionarvoista on myös, että siitä lähtien kun kapitalismin ja kommunismin kilpa lähti, tulkinnasta riippuen joskus 1800 luvulta, lopulta vakiintui molemmista valtiojohtoinen muoto. Länteen valtiokapitalismi ja neuvostoliittoon sun muualle valtiokommunismi. Kummankaan anarkisiset vastavoimat eivät koskaan saaneet laitettua tarpeeksi, uskottavasti vastaan. Kommunismin puolella homma alkoi mennä päin seiniä ehkä siitä, kun Mikhail Bakunin, kollektivistisen anarkismin isä, savustettiin ulos Ensimmäisestä Internationaalista eli Kansainvälisestä Työliitosta 1872, ja siitä lähtien Marx jatkoi kaikenmuotoisen sosialismin asiaa, edellyttäen aina kaikialla valtiojohtoisuutta. Bolshevismin myötä sitten jo teurastettiin kaikki tielle osuneet anarkokommunistit. Sen tähden historia muistaa sosialismin ja kommunismin ainoastaan valtiojohtoisena versiona ja sen karmivuutena. Anarkokapitalismi saatiin kaipa haudattua pelkästään pelottelemalla ja saattamalla se naurunalaiseksi, osittain syystä, osittain perusteetta.

Anna-Leena Nieminen

Hmm... Odotinkin tällaista kommenttia jossa väitetään että sosialismia(tai kommunismia)voi olla ilman valtiota, mutta kuten blogissani kirjoitan sosialismia ei voi olla ilman valtion väkivaltakoneistoa eli ei ilman pakkovaltaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kysehän on vain käsitteistä. Todellinen kommunismi idealistisena käsitteenä on valtioton. Kuulostaako tutulta..se todellinen on aina nurkan takana,saavuttamattomissa.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #4

Nimenomaan on kyse käsitteistä. Sosialismi/kommunismi ilman pakkovaltaa on käsitteellinen mahdottomuus.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #5

Käsitteellinen mahdottomuus...no ei suinkaan. Kaikki ideologiat voidaan helposti käsitteellistää. Esim. Elämän käsitteellistäminen on mahdotonta,ei siis ideologian joka on jo valmiiksi kaavamainen.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #4

Todellisuudessa kommunismin ideaalin saavuttamisesta äänestetään Sveitsissä. Jos 2000 euron perustulo toteutuu siellä, niin silloin kommunismin ideaali eli ilmaista nannaa kaikille ilman työn tekemistä, toteutuu. Jos taas ei, niin joudutaan odottamaan Star Trekin aikakautta hieman pidempää.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #6

No niin, olen jo jonkin aikaa epäillyt tuota Sveitsin "ihmettä" ja kommunismiin eli suoraan demokratiaan sekin sitten tulee todennäköisesti kaatumaan...

Jouni Valkonen

Anna-Leena, miksi et kannata Sveitsin mallin mukaisesti 2000 euron perustuloa? Se vapauttaisi kaikki ihmiset työn tekemisen pakosta ja ihmiset olisivat todella VAPAITA valitsemaan menevätkö aamulla töihin vai eivät. Ei ole todellista vapautta se että, joutuu menemään töihin vain siksi että lapset saisivat ruokaa.

Ei siis riitä, että vastustat valtiota. Sinun pitää ymmärtää että on myös yksityistä vallankäyttöä. Anarkiassa esimerkiksi orjatalous olisi täysin mahdollinen talousjärjestelmä. Orjatalous on ollut käytössä niin laajasti historiassa ettei ole mitään taloudellisia argumentteja sitä vastaan etteikö se yhä olisi mahdollinen vaihtoehto anarkiassa. Palkkaorjuutta esiintyy yhä laajasti kehitysmaissa ja Yhdysvalloissa. Mielestäni harrastat vähän kirsikanpoimintaa, koska kannatat anarkismia, mutta samalla _oletat_ ettei anarkismi johda orjatalouteen tai palkkaorjatalouteen.

Koska koneet tekevät yhä suuremman osuuden työstä, yhä harvemmalle riittää kuitenkin palkkatyötä. On sinulta puhtaasti virhepäätelmä ajatella, ettei koneistumisella ja pääomavoittoisella tuotannolla ole MITÄÄN vaikutusta tulonjakaumaan.

Yhteiskunnallista talouspolitiikkaa pitää siis tehdä siltä kannalta, että ensin asetetaan tavoite millainen ajatellaan olevan ideaalinen tulonjako. Sen jälkeen mietitään keinoja miten siihen päästään ja verrataan sitten näitä empiiriseen dataan. Sinä puolestasi et ole ikinä ottanut elämässäsi kantaa millainen on sinun mielestäsi ideaalinen tulonjakauma. Koska jos ottaisit kantaa tähän, niin sinun ideologiasi olisi liian helppo falsifioida etkä voisi itsekään sitä kannattaa.

Anna-Leena Nieminen

Sinulla on ihan vääristynyt käsitys vapaudesta. Nimittäin jos vastustat sitä että töihin pitää mennä että lapset saisivat ruokaa niin sellainen on pelkästään vastuuttomuutta.

Ja en todellakaan kannata perustuloa

a) koska se juuri aiheuttaa vastuuttomuutta
b) on sosialismia eli pakkovaltaa

Itselläsi on todella virheellinen käsitys tulonjaosta ja työn vähyyteen liittyen.

Nimittäin nykyinen tulonjako on täysin keinotekoista ja moraalitonta sillä siinä varastetaan toisilta ja siirretään varastettu toisille.

Vapaa, valtioton yksityisoikeudellinen yhteiskunta tuottaisi tulonjakoa luontaisesti eli talouskasvusta syntyneet hedelmät jakautuisivat oikeasti oikeudenmukaisesti.

Olet siis pahasti hakoteillä kun mielestäsi talouspolitiikka pitäisi tehdä ideaalin tulonjaon kanssa, nimittäin ongelma on juuri tuo talouspolitiikka. Se pitäisi lopettaa välittömästi ja antaa spontaanin järjestyksen syntyä jolloinka kuten edellä sanoin talouskasvusta syntyneet hedelmät jakautuvat luontaisesti.

Ideologiaani ei voi siis falsifioida koska se on luontainen eikä perustu mihinkään keinotekoisiin malleihin. Taloutta ei voi järjestää minkäälaisilla malleilla vaan sen pitää antaa virrata vapaasti.

Jouni Valkonen

Millainen on sellainen tulonjako, jossa talouskasvun hedelmien jako on "luonnollinen"?

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #12

Oikeasti ei edes ole olemassa muuta kuin luontaista tulonjakoa eli luontaista tulonjakoa on se kun keinotekoinen kuten nykyinen tulonjako on poistetaan.

Lisäksi se edellyttää myös muunkinlaisen talouspolitiikan(sääntelyn) poistamista kuten aikaisemmassa kommentissani sanoin.

Jäljelle jää ihmisten vapaa vaihdanta, yrittäminen ja työnteko, erikoistuminen ja luontainen työnjako jotka tuottavat talouskasvua joka luo kehitystä esim. teknologian kehittymistä ja sitä myöden automatisointia, joka muun muassa vähentää raskaan työn tekemistä.

Talouskasvu ei siis valu kuulumattomalle kolmannelle osapuolelle(välistävetäjälle) eli poliittiselle valtaeliitille vaan niille joille se kuuluukiin. Sen tuottajille.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #15

Et siis halua vastata millainen tulonjako toteutuu luonnonlakien vallitessa? Miksi välttelet kysymykseen vastaamista? Etkö tosiaankaan osaa vastata tähän yksinkertaisesti määriteltyyn kysymykseen? Vai onko niin, ettet ole koskaan edes ajatellut sitä millainen maailma syntyy, jos luonnonlakien annetaan vapaasti luoda spontaani järjestys?

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #18

En minä ole vältellyt vastaamista vaan sinä et vain ymmärrä sitä perustavanlaatuista seikkaa - mistä muuten jo sanoinkin - että taloutta ei voi suunnitella keinotekoisesti minkään mallin tai mallien avulla.

Se on keynesiläistä, vasemmistolaista suunnitelmatalouspolitiikkaa ja tuhoontuomittua.

Minä kannataan vapauden periaatteiden takia vapaata valtiotonta yksityisoikeudellista yhteiskuntaa - en sen takia että havittelisin täydellistä yhteiskuntaa jossa on 100 % takuu joka ikiselle ihmiselle.

Sellainen on aivan luonnotonta ajattelua ja utopiaa. Koska kukaan ei voi koskaan taata elämässä toiselle(toisille) mitään.

Mutta uskon että kun jokaisen ihmisen yksilönoikeuksia ja -vapauksia kunnioitetaan eli kun yhteiskunta perustuu vapaaehtoisuudelle silloin ihmiset kukoistavat koska saavat toteuttaa omannäköisensa elämän ja silloin kun ihmiset kukoistavat, he myös kehittyvät ja niin myös koko yhteiskunta kohti täydellisempää yhteiskuntaa.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #19

Mutta ihmisyys kukoistaa jo Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Tältä planeetalta on täysin mahdotonta löytää parempaa paikkaa elää kuin Norja.

Jotta siis vapauden periaate olisi kannattavaa, sen pitäisi luoda parempi yhteiskunta kuin mikä on norjalainen raskaan verotuksen yhteiskuntamalli. Norjalaisten keskimääräiset tulot ennen veroja ovat noin 6900 euroa kuussa. Eli mitä eväitä sinulla on esittää että sinun vapauden periaate loisi kaikille korkeamman tulotason kuin mitä Norjassa ollaan saavuttettu?

En todellakaan ymmärrä sinun vapauden periaatettasi, jos kieltäydyt systemaattisesti vastaamasta kuinka korkean tulotason se tuottaa kansalaisille ja millaiset ovat olot rikkaimmalla ja heikoimmalla 10 prosentilla. Ja jos se tuottaa heikomman tulotason kuin skandinaavinen malli, niin en edes halua ymmärtää vapauden periaatetta.

Lisäksi, entä jos jokin yksityinen yritys ottaa haltuunsa valtion jättämän valtatyhjiön ja alkaa aseilla pitämään yllä järjestystä. Italiassa on esimerkiksi paljon kokeiltu yksityistä ja valtiosta riippumatatonta järjestyksenpitoa. Uskotko ideologiaasi vielä siinäkin vaiheessa kun minä ammun yksityisenä ja valtiosta riippumattomana tahona kalašnikovilla päähäsi rei'än, mikäli et suostu olemaan minun orjani?

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #20

Ei Norja niin auvoinen paikka ole kun annat ymmärtää...

http://www.vapaasana.net/artikkelit/2011/10/naiski...

    "Pohjoismaista sosialistisin, Norja, jossa valtion puuttuminen yritystoimintaan on monin verroin runsaampaa kuin edes Ruotsissa, on myös korruptoitunein, vaikka maassa on tiukka maahanmuuttopolitiikka (tosin Suomessa on vielä tiukempi)."

http://www.vapaasana.net/artikkelit/2003/10/markki...

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #22

Eli korruptio ja sosialismi ja valtion puuttuminen yritystoimintaan eivät hidasta talouskasvua, koska norjalaiset ovat paljon rikkaampia kuin ruotsalaiset? Mitä pahaa niissä sitten on, jos ne kerran toimivat erinomaisesti?

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #20

"Uskotko ideologiaasi vielä siinäkin vaiheessa kun minä ammun yksityisenä ja valtiosta riippumattomana tahona kalašnikovilla päähäsi rei'än, mikäli et suostu olemaan minun orjani?"

Uskon(kannatan) anarkokapitalismia en anarkokommunismia.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #23

Ei niillä ole mitään eroa. Kyse on vain siitä millaiseksi arvellaan luonnollisen järjestyksen muotoutuvan kun luodaan täydellinen vapaus. Minä arvelen, että ensitöikseni ostaisin kalašnikovin anarkistisessa yhteiskunnassa.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #26

Eli paljastat todelliset karvasi, heheeh...

Sellaisia ulkokultaisia sosialistit yleensä ovatkin.

Vai tarkoititko itsepuolustukseksi, mitä en kyllä usko.

Anarkokommunismia ja anarkokapitalismia ei voi verrata keskenään koska kuten aikaisemmin sanoin anarkokommunismi on käsitteellinen mahdottomuus.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jouni Valkonen: - "Anna-Leena, miksi et kannata Sveitsin mallin mukaisesti 2000 euron perustuloa? Se vapauttaisi kaikki ihmiset työn tekemisen pakosta ja ihmiset olisivat todella VAPAITA valitsemaan menevätkö aamulla töihin vai eivät."

Ei se olisi vapautta, sillä iso joukko sveitsiläisiä pakotetaan kustantamaan tuo perustulo.

- "Ei ole todellista vapautta se että, joutuu menemään töihin vain siksi että lapset saisivat ruokaa"

Itse asiassa on, koska kukaan ei pakota ketään töihin. Se, että on "pakko" mennä töihin saadakseen ruokaa ei ole varsinainen pakko, vaan luonnonlaki. Luonnonlait eivät riko vapautta. Ei ole mielekästä sanoa, että vaikkapa painovoima tai se, että ihminen kuolee, jos ei syö, jotenkin rajoittaisi vapautta. Libertarismin mielessä vapauden rajoittaminen on aina ihmisten suorittamaa aktiivista toimintaa.

Anna-Leena Nieminen

Luonnonlakien pitäisi olla itsestäänselvä juttu mutta eipä vaan näytä olevan jota ihmettelen suuresti eli edes perusasioita ei tunnuta ymmärrettävän :(

Hyvä kuitenkin että otit esille ja jonkun olisi varmaan oikein hyvä blogata siitä. Perusasioista :)

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #11

Jotta "luonnonlajeka" voidaan pitää tieteellisesti relevantteina, niin sinun pitäisi osata johtaa niistä todelliseen maailmaan kohdistuvia ennusteita. Tällainen olisi esimerkiksi millaisen tulonjaon luonnonlait ennustavat toteutuvan? Jos et pysty tähän vastaamaan, niin silloin kyse ei ole mistään luonnonlaista, vaan satujen ja myyttien kerronnasta.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #13

Ei luonnolait tee mitään ennustuksia.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #16

eli niillä ei ole mitään relevanssia todellisen maailman kanssa, vaan kyse on myytteihin ja satuihin verrattavista tarinoista. Jos nämä luonnonlait poistettaisiin, niin mikään ei maailmassa muuttuisi.

Vertaa, newtonin luonnonlaki F=ma kertoo tarkasti ja täsmällisesti kiihtyvyyden ja massan suhteen. Eli se on luonteeltaan ennustava luonnonlaki.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

"Se, että on "pakko" mennä töihin saadakseen ruokaa ei ole varsinainen pakko, vaan luonnonlaki. Luonnonlait eivät riko vapautta."

Petkuttajan tai hölmön puhetta. Itse asiassa se että on pakko hoitaa tietyt asiat, jotta elämä rullaa on kyllä luonnonlaki, niin luolamiehelle kuin Star Trek -yhteiskunnan jäsenelle, mutta sen pakollisuus tai tuntuvuus riippuu olosuhteista. Meillä ihmisillä on kyky alati helpottaa ja nykyään automatisoida noiden välttämättömyyksien hoitoa, jolloin niiden parissa tehtävän työn, sen kaikkein reaalisimman työn, määrä vähenee.

Kysymys on nyt sitten siitä, että miten tämän faktan kanssa toimitaan ja mitä johtopäätöksiä siitä vedetään. Kaikkein tärkein ydinpointti on oleellisen tunnistaminen. Kumpi on tärkeämpi, ihmisen tilan jatkuva paraneminen, vai vallitsevien olosuhteiden valossa epäkelvon, perimmäiseltä olemukseltaan virtuaalisen talousparadigman elossapito tekohengityksellä vain, koska on uskoteltu itselle ja/tai muille että se on 'luonnonlaki'.

Tämä on itseasiassa sumeilemattomampia doublespeak koijjauksia mitä löytyy. Että talousparadigma esim. nykymuodossaan olisi yhtä kuin luonnonlaki. Vähän samoin kuin sosiaalidarwinismi on imbesillien psykopaattien väärinymmärrys sen suhteen, mihin ja missä määrin evoluutioteoriaa on tarpeen soveltaa.

Luonnonlakien tulisi todella olla ainut ihmisten ja yhteiskuntien 'hallitsija'. Ne ovat kaikille samat. Vaan ei niihin vetoavien vääristelyjen.

Aivan edellä vihjaamani mukaan on aivan sama mennäänkö teknotyöttömyyden kanssa vapaan markkinatalouden vai sosialistisen mallin mukaan pieleen. Sekä markkinat että valtiot osaavat yhtä lailla tämän sössiä. Luodaan jotain työnpahasta hävinneen tilalle vain, koska muuta ei nähdä kuin mitä aina on tehty - ihmisen vain kuuluu tehdä 8/24 5/7 töitä ansaitakseen elantonsa ja se on luonnonlaki, aina ollut ja tulee aina olemaan, ihan sama miten oleellista työ on. Se vain on, katsokaas, koska jumala, tai jotain...

Perustulo on yksi sellainen systeemi, jossa tämän kimppuun käydään oikein päin. Eli työn vähenemisen hedelmät jaetaan kaikkien kesken tasan. Annetaan niiden koneiden tehdä ihan vapaasti perustyöt ja nostetaan ihmistä pykälällä ylemmäs sille soveltuvempien ja ominaisempien hommien pariin. Ei tehdä työtä vain työn tekemisen takia. Toinen ratkaisu olisi universaali työviikon lyhentäminen, mutta se on käytännössä mahdoton lainvoimin luoda ja valvoa.

Oikeistolibertaari(aletaan tunnistaa sosiaaliset puolet tunnustava libertarismi ja individualistisradikaali libertarismi) vapauskäsite on niin reduktionistinen ja ideologinen ettei mitään rajaa. On aika villiä lähteä siihen uskovaisena väittämään muiden vapauskäsitettä vääristyneeksi. Juuri tuo että väkivallan käsite mielletään ainoastaan kahden toimijan välisen kanssakäymisen ilmiöksi, ja kieltäydytään kaikista muista väkivallan ja pakon käsitteistä, on aivan paviaaninteeskentelyä. Libertaari NAPin mukainen vaihdanta kahden osapuolen välillä on kyllä 'vapaata' ja 'pakotonta', tämän kapean määritelmän mukaan, mutta siinä jätetään ulkoisvaikutukset huomiotta.

Ulkoisvaikutukset, engl. externalities, ei mikään uusi talouskäsite. Niitä yhdessä sen kanssa, että ihmisten vaihtoehdot päästä nauttimaan yhteiskunnan ja kehityksen hedelmistä ainoastaan osallistumalla markkinatalouden muotoon, joka ei suo kaikille tasapuolisia mahdollisuuksia, ja joka siten auheuttaa kurjuutta, on alettu kutsua rakenteelliseksi väkivallaksi. Siinä on esimerkki todellisuudessa ilmenevien asioiden mukaan relevantiksi uudistetusta käsitteestä.

Oikeistolibertaristinen yhteiskunta, eli 'vapaa' markkinatalous, on lähinnä yhdestä teoreettisesta kapea-alaisesta ideologismoraalisesta periaatteesta johdettu talouslogiikka. NAPia pitää soveltaa kaikkeen ja kaikkeen -> paras mahdollinen yhteiskunta ja ihmisten onni. Ei mikään yhteiskunnassa vallitsevien luonnollisten tosiasioiden perusteella johdettu systeemi.

Sosiaalisesti tietoista toimintaa voidaan järjestää anarkistisen vapaaehtoisesti ihan siinä missä yltiöitsekkyyttäkin. Kyse on vain siitä mitä vapaat ihmiset haluavat keskenään tehdä, jos voivat edes vapaudesta päästä yksimielisyyteen. Homma tiivistyy kaikkia anarkian muotoja nivouttavan keskeisen kysymysmerkin ympärille - VASTUULLISUUS. Historia tahtoo muistuttaa ettei siihen ole vielä kyetty.

Viime aikoina seuratessa ehkä muidenkin hoksaamaa väittelyä* herrojen Peter Joseph - Zeitgeist liike ja resurssipohjainen talous VERSUS Stephan Molyneyx - anarkokapitalismi, on paljastunut tällainen yllättävä yhteinen juonne. Molemmissa systeemeissä ajatellaan, että jos ihminen on erilainen, yhteiskuntakin on erilainen, tai toisin sanoen että terveemmäksi muutettu yhteiskunta tervehdyttää ihmistä, jolloin yhteiskuntakin siitä eteenpäin pysyy terveenä. Sen enempää sanomatta kumpi puoli tässä on vahvemmilla, kysyn näinkö on vain onko näin? Väittelyä ja niiden jälkipuintia sekä kommentointia seuraamalla saa varmasti pään sekaisin:

*Freedomainradio kanavalla: http://www.youtube.com/watch?v=vUtv5E6CkLE
*TZMOfficial Channel kanavalla: http://www.youtube.com/watch?v=jaP2GJvZlWY

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #21

Perustulo on tulojen keinotekoista jakoa kuten myös kollektiivinen "universaali työviikon lyhentäminen". Ei tule onnistumaan.

**

Sekatalousjärjestelmässä ja sosialistisessa järjestelmässä tehdään juuri työtä työn tekemisen takia. Kts. tempputyöllistäminen.

Ja mitä kommenttiisi "yhteiskunnan ja kehityksen hedelmistä ainoastaan osallistumalla markkinatalouden muotoon" on virheellinen näkemys koska ensinnäkään emme elä vapaassa markkinataloudessa vaan kuten blogissani kirjoitin feikki-markkinataloudessa.

Se juuri aiheuttaa epätasa-arvoa eikä salli ihmisten toteuttaa omannäköistä elämää ja aiheuttaa näin ollen kurjuutta ja juuri se on rakenteellista väkivaltaa. Interventionismi luo suotuisat edellytykset korruptiolle.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #24

mutta tuota "aitoa markkinataloutta" ei olla ikinä koskaan maailmanhistoriassa kokeiltu. Eikö sitä pitäisi siksi kutsua utopiaksi?

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo Vastaus kommenttiin #24

Enkä minä sanonut vapaa markkinatalous vaan markkinatalouden muoto, joka jne. Eikä sanomassani ole kyse siitä ollaanko oikeistolibertaristisen vapaassa vai jossain määrin säännellyssä markkinataloudessa, järjestelmään on pakko osallistua. Ulkopulellekin voi jäädä, mutta kuten sanoin, silloin ei pääse nauttimaan yhteiskunnan hedelmistä.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo Vastaus kommenttiin #24

Edelleen siten kuin sanomasi määrittelee 'keinotekoisuutta', ei siinä ole mitään järkeä. Oli yhteisöjen käyttämä talousparadigma kokonaisuutena tai olivat sen osaset, kuriositeetit, mitä tahansa, on talousparadigma aina perusluonteeltaan virtuaalinen, keinotekoinen käyttöjärjestelmä, jonka mukaan yhteiskuntaa järjestellään, osallistuen siihen joko tietoisesti tai tiedostamattoman passiivisesti hyväksyen.

Keinotekoisuus tai aitous ei sinänä merkitse tässä mitään, ei myöskään oikeistolibertaarinen NAPista ideologisoitua moraaliperiaatetta kaikenkin uhalla noudattaminen vain sen noudattamisen tähden.

Kun puhutaan 'aidosta' taloudesta ja yhteiskunnasta, todellisuudessa, on ilmanmuuta periaatteena ihmisen olon, ns. human condition, asettaminen päälimmäiseksi. Yhteiskunnallista käyttöjärjestelmää tulee päivittää alati muokkautuvan todellisuuden ehdoilla niin talouden kuin vallankäytönkin osalta toimimaan parhaimmalla mahdollisella tavalla ihmisen olon edistämiseksi, niin yksilöllisesti kuin kollektiivisesti. Yksi noista todellisuuden ehdoista on esimerkiksi teknologinen kehitys. Siihen nyt sitten otetaan kantaa päivänpolttavilla aiheilla kuten pienemmän mittakaavan twiikkinä perustulo, tai totaaliuudistuksena Zeitgeist liikkeen julkituoma resurssipohjainen talous, mitä näitä nyt muita on siinä välillä eri laajuuksissaan.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #31

Zeigeist-liike ja resurssipohjainen talous on kommunismia eli pakkovaltaa. Ja siksi kelvotonta.

Myös kollektivismi on kelvotonta, koska se on yhteisöllisyyttä yksilön kustannuksella eli siinä vaaditaan uhrautumista.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo Vastaus kommenttiin #32

Mieti nyt hiukka mitä puhut. Lähenee jo noita feissarimokien bimbojuttuja. Resurssipohjaisessa taloudessa sikäli kuin sen itse ymmärrän, ei ole mitään muuta 'pakkovaltaa', jota muuten et edelleenkään kykene ymmärtämään mitenkään muuten kuin oikeistolibertaarin nappiperiaatteen mukaisesti, kuin se, että annetaan tietokonejärjestelmän hoitaa resurssien huoltoa ja automaatiojärjestelmien valvontaa, sun muuta mitä se tekee ihmistä paremmin.

Mistä luulet että sanaan yhteiskunta, society, tulee tuo 'yhteis-' tai 'socio-' osanen? Miten ihmeessä ihminen voi olla kanssakäymisissä toisen kanssa muuten kuin vastavuoroisesti, jossa periaatteessa koko ajan neuvotellaan myönnytyksiä. Jopa äärilibertaarissa vapaassa NAPpivaihdossa pitää ajatella toisen osapuolen vaatimuksia, ja mukautua, myöntyä niihin vaihtelevassa määrin, jotta päästään lyömään kättä päälle. Mitä ihmettä on yhteisöllisyys tai yhteistoiminta, joka ei vaadi sinulta mitään mukautumista toisia kohtaan?

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #33

Vapaaehtoisuuteen perustuva yhteisöllisyys on aivan eri asia kuin pakkoon perustuva tai uhrautumista vaativa yhteisöllisyys.

Pakkovaltaa ei ole kuin yhtä "lajia". Muunlainen ajattelu on moraalisen relativismin harrastamista.

Ketkä noita tietokonejärjestelmiä perustaisivat ja hoitaisivat resurssipohjaisessa taloudessa?

Toimituksen poiminnat